Kirje 1905-3-29, Nivala

Rakas Kyöstini! Kiitos kirjeestäsi ja lahjoista. Olipa aikalailla hauska, kun Selma perjantaiaamuna toi meille paketin ja samalla terveisiä. Hän käski meidän tulla käymään siellä, että saamme sitten Toivolta kuulla lisää. Ne kengät tulivat sopivaan aikaan. Olin juuri Wienolle kertomassa, että me alamme kirjoittaa isälle Wienon kengistä, kun ne alkavat mennä rikki joka paikasta. Ne sopivat Wienolle oikein hyvin, vaan nilkasta olivat niin pienet, että piti nappeja siirtää ja ne ovatkin hänestä niin mieluiset, ettei tahdo antaa niitä illalla pois jalastaan. Pyhänä kävimme kuulemassa terveisiä. Olimme siellä monta tuntia. Tuntui kuin olisit hänen muistossaan jonakin tähtenä.Kankaan pappa oli täällä vieraana pyhänä Amalian ja hänen tyttönsä Olgan kanssa. Hän nimittäin oli tullut minua hakemaan sinne, vaan enhän voinut lähteä, kun en ollut sinulle mitään tiennyt kirjoittaa. Hän sanoi, että näiden valtiopäivien aikana minun pitäisi vähän aikaa olla siellä. Kirjoitapas nyt milloin minun sopisi mennä sinne? Ajattelin niin, että menen vähän ennen sinun tuloasi, vaan jos työaikaanne siellä ei jatketa niin eihän voi, kun Jenny tulee sinne lopettajaisiin. Tuumasimme papan kanssa, että isä lähtee minua kyytiin hevosellaan, että isäkin saisi käydä siellä. Vaan jos tämä lähteminen tuntuu sinusta vastenmieliseltä, niin olen aivan hyvin poiskin.
Maanantaina kävi Iisakki hakemassa viimeiset Mehtälän rukiista käytetyt jauhot. Niitä oli vain neljä säkkiä. Emäntä sanoi olevan vielä niitä syksyllä käytetyitä rukiisia jauhoja, joita ei ole räädätty, niin niitä sopii antaa. Ehkäpä sinä oletkin jo silloin kotona, kun ne ovat kaikki.
Aurinkoinen ei ole sanonut määräämääsi hintaa tavattomaksi, vaan on kumminkin aikonut odottaa, jos sinä pian tulisit. Myöskin Honkalaan on pyydetty yksi pohja ja nyt on Ryönästä vedetty kaikki paitsi noita tilatuita kahta pohjaa. Sinua vain odotetaan myymään. Keli täällä on hyvä, joten ei tarvitse pelätä, että ajoja jäisi kovinkaan paljon ajamatta.
Pyysin emännältä, että saisin laittaa kankaan kutimille, joista saisin Wienolle ja myöskin Mehtälään kartiinit. Emäntä ei sanonut paljon mitään. Minäkään en puhunut. Tänään tuli hän minulta kysymään siitä kankaasta ja sanoi, että tytöt saavat rullata lankoja, niin näin hän on hyvä. Vaan minä en ymmärrä, Wieno on nyt kipeänä hammastensa tähden luultavasti. Kyllä hän on vähän yläällä, mutta aivan kärisee, eikä anna minun liikahtaakaan luotaan. Kun menin lypsämään, niin emäntä toi hänet navettaan, sillä hän oli niin kovin itkenyt äitiä. En ole mitään lääkettäkään hommannut, kun luulin, että yskä on vain sen hampaan saannin vuoksi.
Kuulehan, kun nuo minun pahat kädet ovat taas olleet kipeät. Ajattelin käydä jo lääkärillä, vaan Toivo tuumasi, että ostaisin Kalodermaa niin se on hyvää eikä maksa kuin 60 p semmoinen sormen pituinen paperitörelö, vaan minunhan piti maksaa markka. Niin arvelin, että muistaisitkohan sinä tuoda sieltä niin, että olisi halvempaa, sillä ei taida ne parata yhdellä törelöllä.
Tänään on ollut ruustinna syntymäpäivä. En päässyt sinne vaan Jennyn mukana olivat lähettäneet omenan ja appelsiini Wienolle. Kun kysyttiin, keneltä on Wieno nämä saanut, hän sanoi isältä, sillä hän aina muistaa isä kuorii. Omenaa hän syö hapeneesti vaan appelsiini ei kelpaa. Koska Wieno myötäänsä herää niin minun täytyy nyt heittää. Herra kanssasi Ota pikkuiset pienoisiltasi. Lämmin tervehdys täältä”