Kirje 1913-3-14, Helsinki

R.K ”Enpä luullut, että jäin kirjeettä tänään, jolloin tulee sunnuntaikirje kirjoitettavaksi. Mitään erikoista ei minulle kuulu, vaan katsoinhan velvollisuudekseni tapani mukaan tulla sunnuntaitunnelmaa lisäämään eli hyvät huomenet sunnuntaiaamuna tuomaan. Tulopäivää en vielä voi sanoa, vaan luultavasti perjantaina olen kotona. Siis viikon perästä. Ei kannata näin ollen juuri työsuunnitelmista ym. sinulle kirjoittaa. Anna tämä minun korttini Kertulle.Minulla oli tänään liikuttava kohtaus senaattori Mechelinin kanssa, josta vasta kerron lähemmin. Olin hänen kanssa neuvottelemassa sangen tärkeästä asiasta. Ukko lämpeni ja lausui samalla minulle muutamia imartelevia sanoja, että teillä on selvän pään ohessa sydän paikallaan ja sulki minun, kun lapsen syliinsä ja itki. Arvaat itse, miten minun kävi. Tätä en voi kumminkaan sanoa muille. Enemmän vasta. Woi mitä parhaiten. Sydämelliset terveiset teille Kyöstiltäsi”
Tiistai-iltana voinen jo ilmoittaa siitäkin, niin laita Iisakki huutokauppaan ja käske sanoa siellä, ettei kauppa ilman minun suostumusta ole pätevä. Tietysti se koettaa siitä huolimatta tarjota ja sittenpähän näkee onko huutajia. En usko tulevan niin tyhmää, joka siitä 400 mk antaa ja paljon niistä huoneista 300 mk. Minä lähetän sinulle huomenna 100 mk sitä timotein siemenen ostoa varten. Jos sinulla on lisätä 80 mk, niin vie Rahkolinille. Ostaisin 300 kg ???