Kirje 1922-4-2, Helsinki

Rakkaimpani! ”En ole muistanut enkä joutanut kysyä saammeko pitää ne säkit, mutta kun saimme 50 kpl niin ehkä panette liiat takaisin, jos siemeniä ei ole vielä lähetetty. Jos olette lähettäneet ja säkit ovat jääneet sinne, niin kyllä hoidan asian, että saavat olla siellä. Siis on yhdentekevä pidetäänkö vai pannaan mukaan. Minusta ne olivat halpoja, joten pidämme ne itse, jos sinne ovat jääneet. Pääasia, että saan tiedon.Minä puhuin juuri puoluekokouksessa 1 1/2 tuntia kiitolliselle kuulujakunnalle lex Kalliosta ym. agraarireformeista. En ehdi enempää. Jyville panin liian korkeat hinnat. Rukiita saat myydä a´ 3:75 p/kg eli 265 mk hehto ohria a`3 eli 175 mk hehto kauroja mustat a`2 ja valkoisia 2.50. Koeta nyt heinillä kerätä rahaa kesää varten. Vie ne pankkiin järkiään. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”
Rakkaimpani! Aioin heti kirjoittaa, koska jäi yhtä ja toista mieleeni töiden suhteen. Ylivieskasta jo ilmoitin, että olkia on vietävä Takanevalle ja talliin. Muistaakseni en maininnut Mehtälän uudesta suosta mitään, vaikka sinne pitää myös heinäreissulla viedä. Samoin Joelle uuteen latoon. Kumminkin on muistettava, että Korpihaalle menee paljon olkia, kun siirretään 4 latoa. Kun rimat omassa metsässä ovat vahvoja, niin Korpihaan latoja varten tarvittavat rimat voisi jättää luuvan luo, että siinä halkaistaan. Sanon nämä terveiset työnjohtajalle. Myöskin saat sanoa, että niitä Korpihaan latojen pieluspölkkyjä varten saisi hakata puita siitä Feelin ja Heikin talojen välisestä palstasta kahta puolta Hautalaan menevää tietä. Siinä on aidat rajana jokajalle päin. Panen piirustuksen mukaan tästä palstasta. — En ehdi enempää . Syd. terveiset Kyöstiltäsi”