Kirje 1925-10-4, Helsinki

Rakkaimpani! ”On sunnuntai ja mitä ihanin ilma. Kylläpä oli se oma kone hidas niin pitkille rukiille kun myllyllä oli. Puinti lienee nyt kumminkin ohi, joten päästään perunamaata muokkaamaan. Kanervan kysymykseen sen lannoituksesta. Siihen käytetään kaikki lantavarat ja ainakin toinen tekotunkio. Ja toinenkin sikäli kun tarvitaan. Ja lopun siitä saa käyttää nykyisten turnipsimaiden lannoitukseen, sitten kun turniskasat on tehty. Siinä kauravainiossa lienee pidetty lehmiä. Myöskin olisi siellä turnipsin oton jälkeen kiireellinen työ se Muhjalan ahteen salaojistus, koska sekin pitäisi joutua kynnettäväksi ja muokattavaksi. Weikolle ei saa muuta työtä suunnitella, kun trakatorilla aurausta. Nyt alkaa olla kiire siinä suhteessa. Sen pitää yrittää Mehtälästä pois ennen viikon loppua. Ainakin lauantaina on kone tuotava kotiin ja maanantaiaamuna pääsee Joelle. Ellei se sieltä kerkeä kahdessa päivässä kyntää sitä määräämäni palstaa, niin täytyy olla vielä kotona 14 pnä ja mennä aamujunaan 15 pnä. Mutta kyllä minä uskon sen kahdessa päivässä tulevan. Weikon poissa ollessa ei saa traktoria käyttää.Jos Pakolan Matti pyytää meille asumaan, niin voi sen ottaa nyt, kun Kerttu on sairaalassa, sillä silloinhan voi Matti ja Härkönen nukkua köökissä Iidan sängyssä ja Weikko ja Kalervo vintillä ja Kaino ja Iida kamarissa. Täten voisimme sille ystävälliselle Pakolan perheelle olla avuksi.
Oulusta Weikko saa ostaa itselleen puvun samoin palttoon, ellei se minun sarkapaltto jo sille sovi. Se on ainakin parempi hänen nykyistä palttoa, jonka saisi myydä esim. Ransulle, jolla ei ole palttoa eikä uutta kykene hankkimaan, kun on jo edellä otot. Mutta sitä sarkapalttoa ei myydä millään jos se Weikolle sopii niin kaulus olisi siihen ehkä pantava.
Olen tässä peljännyt, että sinne Ouluun pyrkii muitakin meiltä. Emme voi sitä kannattaa. Kanervan ja Tuomisen kanssa saa Weikko sopia, että saavat lähteä 24 pnä, jolloin Weikko ja Härkönen palaavat. Silloin he saavat hevosen mukaansa ja W&H palauttaa sen. Jos taas haluavat pyörällä mennä, niin panee sitten kyytimiehen värkkiä viemään. Mutta silloinkin on hevonen meidän pojilla. Korpihaan perillä toivon töiden edistyvän samoin Mehtälän haalla. Mitä Lailan lähtöön tulee, niin käytännöllisintä olisi, että he menisivät samalla kyydillä, kun uusi tulee. Otan selvän uuden tulosta. Mehtälän poikia ja Järvelää täytyy myös käydä viemässä. Muistakaa, että heiniä viedessä tuodaan Kankaalta syväaura. Minä olen taas niin maahenkeä täynnä, etten ole edes Weikon hevoskauppoja muistanut, joista tietysti saan huomenna uutiset. Järjestä nyt syysteurastus. Ellet sovi Eroa myymään niin teurastetaan se itselle. Samoin se kirjava sonni ja ehkä toinenkin viime talvinen, vaikka ne ovat mukiin meneviä ne toiset. Tutki myös onko lehmissä varkaita. Tervehdykset teille Isältä”