Kirje 1931-5-8, Helsinki

Rakkaimpani! ”Kirjoitin Weikolle aamulla sängyssäni, kun hän ilmoitti Suvannon Heikin maanmyyntitarjouksesta. Hänelle osto lienee kiusallista, kun kaikki lienee ulosmitattu kuten Wilkunoillakin Siltalan takauksesta. Olen lukenut lakikirjoja tänään ja tullut siihen, ettei Heikin pitäisi myydä ilman ulosottomiehen suostumusta, jos ne on ulosmitattu. Se kiinnitys on niin paha. Mutta jos ???(valottunut) kaupasta olis kysymys, niin silloin olis paras ottaa siitä osa maksaakseen. Olkkosen kanssa on paras Weikon keskustella, jos se sattuu olemaan sillä päällä. Kaikessa tapauksessa on pyydettävä hänet tekemään kirjat. Käskin Weikon ostaa nimiinsä, jos kysymys on pienemmästä ostosta ja jos siitä kehittyy isompi kauppa, niin silloin ostetaan Weikon ja Kalervon nimiin.Pidin hyvänä, kun Weikko ei ostanut Kokkolasta hevosta. Luulen tultavan nykyisillä toimeen. Olipa ikävä, ettei päästy vielä pellolle. Sille ei voi mitään. Uskon teidän tekevän parhaanne.
Kolmen työpäivän kuluttua tulen teitä katsomaan. Ehkä silloin taas paistaa aurinko. On surullista, miten naapurit selviintyvät tuosta Siltalan jutusta. Eiköhän olisi paras, että koettaisivat tarjota pankille ”akorttia” ja tarjoutuisivat maksamaan vissin summan esim. puolet ja pankki koettaisi periä pesästä loput, sikäli kun saa. Täältä en osaa ohjata, vaan jotakin olisi koetettava. Lauantai-illan lämpöinen tervehdys Kyöstiltäsi”