Kirje 1908-8-9, Nivala
R.K! Kiitos kirjeestäsi ja rahasta. Warmaan ajattelet, kun kirjeeni luit, että tein väärin kun käskin niittäjän perjantaiksi jo, vaan kun Takanevan työt näytti niin supistuvan, ettei minua tyttöjen kanssa tarvittu, niin päätin mennä lauantaina Joelle ottamaan ylös perjantain niitokset. Pyytelin joitakin avukseni vaan en saanut kuin Kätkölän Miinan, Eemelikin lupasi vaan ei sitten tullut. Saimme kuitenkin kaikki kuivat heinät latoon. 90 takkaa ne kantoivat Miina ja Leena ja ne perjantain niitokset, jotka ei kuivuneet pantiin napille. Tänään on kaunista, joten huomenna saisimme joella ylös, mitä on niitettynä. Kymmenen ketoa on Heikiltä jäänyt niittämättä ja hän ei kuulu joutavan enää tulla. Niin Iisakki ajanee viimeiset kedot huomenna. Sinne Mehtälään ei tullutkaan ne ihmiset, jotka sinulle lupasivat. Siellä on kasakkana Mattilan Matti, Matti ja Jaakko Hautakankaalta ja Pörhö Matti ja Sepu joka miehelle sanoi Klaase luvanneensa 15 mk viikolta. Siis Pörhö Matillekin, se minua kaikkein eniten harmittaa. Pyytelin Klaasea, älkää enää ottako kasakoita kyllä Hakulaiset tällä viikolla tulevat, vaan hän ei sanonut mistään menevänsä hakemaan, mutta entisiä kasakoita vaan pitää. Heinänsiemen on Takanevalla kylvetty ja huomenna luvattiin kylvää Mehtälässä. Kotona ei kuulu riittävän heinänsiemen. Navetan kellarit ovat tyhjentämättä, sillä kun viime maanantaina ruvettiin pumppaamaan niin oli se särkynyt. Pyysin Junnua korjaamaan ja hän lupasi tulla. Huomenna ruvetaan ruista tekemään. Niemeläiset olivat jo perjantaina Hakalassa heinää kaatamassa. Tapioa ei ole haettu vielä, joten lähettämäsi raha oli kovin tarpeeseen ja sehän menikin melkein kaikki Mehtälään.Onhan kuitenkin väärin, että kaikki sinulle kerron, vaan tahtoisin niin sydämestäni, ettei nämä rasittaisi sinua ja että totta sanoisin peittelemättä. Tuleehan se nyt toisenlaista, kun loppuu niittytyö. Siihen kauranniittoon kutsun minäkin kasakoita, sillä Klaase aivan puhuu, että silloin otetaan miehiä. Kätköläiset ovat luvanneet jo ja Miinakin aikoi hommata sieltä päin. Kunhan saisin tietää milloin siellä ruvetaan niittämään. Lapset tarvitsevat äitiä, menen heidän luokseen. Hyvin usein kysyvät he joko isä nyt tulee Sydämellisesti tervehtien eukkosi ja lapset.
Maanantaiaamu. Sumua on kovasti vaan näyttää selviävän poudaksi. Menen vielä väen mukana, sillä Pirttiperäset tulevat joelle vasta huomenna. Minusta nyt ei ole suuri työ ja joella pitäisi mennä joutuin. Kätkölän Miina on meillä kasakkana ja onpa se näimmä mummukin.
Illalla kun panimme nukkumaan piti minun kertoa isästä oikein paljon ja siihen nukuimme kaikin. Wieno on tullut niin kummalliseksi. Hän yhtäkkiä yöllä kavahtaa pystyyn ja on niin pelokkaan näköinen ja pyytää aina äitin viereen vielä en ole päässyt selville, mikä häntä oikein pelottaa, mutta pelkää hän jotakin.
Niin minustakin tuntuu, että sinun on siellä vaikea olla, vaan kuormasi ei ole niin raskas, kun luotat Jumalaan, että hän antaa sinulle viisautta ja voimaa tehdä kansamme onneksi. Kuinkas tyytyväinen on siellä Anna? Heitän tähän kirjoittamisen, sillä minunhan pitää joutua joelle heti, kun kaste on pois. Siellä oli niin hauskaa lauantaina. Muistin sen, kun kerran kuljimme siellä ja nimejä piirustelit sinä sen yksinäisen koivun kylkeen. Vaan en joutanut käydä katsomassa näkyykö niitä vielä. Eipäs isä muistanut Wienon syntymäpäivää. Hyvästi Jumala siunatkoon sinua toivoo eukkosi.”