R.K! Kiitos kirjeestäsi. Sitähän oli nyt pitkästi sinulta, joka aina kirjoitat niin vähän. Eilen nyt meiltä päättyi heinätyö. Keskiviikkona meidät keskeytti sade joella ja nyt keskirupeamalla käytiin viimeiset heinät ottamassa. Pirttiperäset saivat tehdyksi kolmessa päivässä. Illalla tuli Klaasekin tänne noutamaan rahaa, kun päästää kasakoita pois. Waikka eihän se aikonut niitä pois panna, aikoi Pussinperän kauran niittää, vaan kun luin kirjeestäni hänelle kuuluvat paikat, niin aikoi käydä katsomassa ensin. Täällä aletaan jo leikot ja kyllä vilja nyt valmistuu, kun on kovin kuumat päivät. Ei meillä ole vielä leikkomiehiä ja oma väki tekee ruista eikähän se kovin hätyytä vielä. Sen Korpihaan kauran kävi niin ikävästi, että lehmät olivat päässeet sinne ja hyvin pahoin sen syöneet ja polkeneet. Sen saisi aivan järjestään puolipeltoihin niittää, vain mitä sinä tuumaat. Iisakin kanssa me niin tuumattiin. Nyt vielä palaan joelle. Se keskimmäinen osa kedoista tuli huonosti niitetyksi vaan uudet kedot sai Iisakki melko hyväksi. Suova tehtiin ja ladot tulivat täyteen. Iisakki sanoi tukkineensa latojen ovat ja paikkasivat katot. Toisella puolen tekivät pirttiperäset valmista.Lapset jo heräsivät, joten tämä täytyy jättää. Piikoja emme ole tiedustelleetkaan vielä. Wieno käski sanoa isälle, että me katselemme Weikon kanssa, kun äiti kirjoittaa isälle, meiltäkin terveisiä. Onko se peluski ? uuden luuvan takana kylvetty rukiin kanssa, sitä Iisakki tahtoi tietää. Saitko viimeisestä lähettämästäni drittelistä 100 mk, kun me saimme vain lisämaksun siitä.
Kertulle ei ole vielä tullut yhtään hammasta, joten en ole raskinut häntä vielä vieroittaa, vaikka muuten sen tekisin. Lapset hyppäävät salissa paitasillaan ja katsovat ovelta, joko äiti tulee pukemaan. Täytyy mennä. Monet lämpöiset tervehdykset isälle meiltä kaikilta. Kyllä se olisi oikein hyvä, kun pääsisit käymään kotona.”