Kirje 1917-12-20, Nivala
???Nivala 20/12 17 R.K Puhelimme Iisakin kanssa siitä kahvin keitosta. Hän näytti loukkaantuvan, vaan en aio keittää, koska eno ja 3 tyttöä ovat pois heittäneet. En viitsi sen vertasia varten. En viitsi vaikka Iisakki yksinään joisi. Tänäänkin tulivat juomaan 7 käydessä, kun eno sanoi, ettei hän viitsi häiritä. Ei Iisakki ole käynyt mitään sanomassa vaikka sanoin, että pyhäaamuna saatte viimeisen kerran. Sanoin suoraan, että sen on minun voimattomuus joka pakottaa sen tekemään. Nousen ylös 1/2 4ja kävelen illalla 9-10, sitten en useinkaan nuku kahta tuntia kerralla ja hyvin usein vielä pitää olla jalkeilla ja viihdyttää lapsia, nyt olen huomannut, että se rasittaa minua yli voimien. Iisakki sanoi, että kyllä me olemme enon kanssa keskustelleet, että ette kestä, kun olette niin lujalla. Olen kumminkin vähän levoton tuon asian suhteen, kun sinä et ole tukemassa, koska tämä on sinun järjestämäsi. Rimoja aikoi se Antti hakata niin kuin käskit. Hinta on sama kuin ennenkin. Nyt ensi viikolla ei tule siitä metsän puhdistamisesta mitään, kun Jaakko Nivala ja Kalle ovat ensi viikoksi ennättäneet luvata muualle eikä Iisakki sanonut nyt kenenkään joutavan. Maanantaina on lukukinkerit. emäntä aikoi mennä sinne. Hilda on jo kotona terveys alkaa olla hyvä. Sikoja en voi monta päivää jauhoilla ruokkia. Nyt on jo niin kevättä tuntuu niin hauskalta, vaikka tämä päivä, sillä valvoimme Kalervon kanssa kolmesta asti eikä ollut päivällä tilaisuutta levähtää ja nyt vahtaa Salakkaa, kun sen pitäisi poikia eikä emäntä jaksanut valvoa. Niitä kauroja otettiin 10 htl ja ne on nyt menneet ja nyt nouti Iisakki osuuskaupasta 15 htl. Niitä käytettiin lehmille 5 htl, vaan kauaksi ei näy piisaavan. Teutori sanoi, ettei kannattaisi enää oikein antaa, sillä 6 mk 20 p vaan maksamassakaan ei ole niitä käyty, joten emme tiedä niiden hintaa. Wieno on aina vähän väliä isälle kirjoittanut ja kyllä se on likaantunutkin vaan toiset lapset eivät anna mitään rauhaa, niin tulee virheitä. Kello on kaksitoista ja emäntä kävi sanomassa, että hän aamulla nousee, jos nukun pitempään eipä tarvitse nousta kahvia keittämään. Annoin Iisakille vähän rahaa, että saavat ostaa kahvia eineekseen, jos haluavat. Iisakki kiitti eikä sanonut poikainkaan mitään sanoneen, kun hän esitti minun terveiseni. Hyvää yötä Toivon isälle Jumalan suojelusta panen poikasiemme viereen nukkumaan toivossa, että isä pian tulee minua katsomaan”