Kirje 1911-3-7, Helsinki
R.K. ”Kiitos kirjeestäsi. Siitä huomaan, että kahviasian voit järjestää kaikkien tyydytykseksi, kun olet ilmoittanut minun urakkani. Eno ja Iisakki vanhoina miehinä kyllä ymmärtävät sinun ahertamisesi. En viitsi nyt mitään Jennille kirjoittaa, sillä voin paremmin neuvotella asiasta, kun tulen kotiin. Ja sehän ei ole enää kaukana se aika. Lasken sitä myötäänsä kuin lapsi.Se heinäkauppa jäi semmosekseen, kun A. rouva oli kerennyt ostaa. Hinta oli hyvä, vaan en minä välitä yhtään, jos se jäikin semmoisekseen, sillä nyt maksaa keväällä heinät. Puute on yleinen, olisi hyvä, jos niitä voisi myydä. Eikö Ukko jo ole vapautunut Mehtälästä. Hilpan ja Louhen lasti alkanee jo vaivata niitä. Kyllä se Pollekin tulee varsinkin keväällä tarvituksi, kun on niin paljon uutisviljelyksiä. Ne ei supistu nyt kotiin ja Mehtälään, vaan on Kankaallakin, joten ei tarvitse sitäkään kauppaa katua, vaikka olikin kalliinlainen. Ostakaa vielä heti 15 hehtoa kauroja. Jos ei ole rahaa, niin minä maksan kun tulen. Luulen kannattavaksi, jos koulun aikana annetaan kaksi kertaa päivässä apetta ja myydään heiniä. Jos maksavat 6:50 p niin ottakaa. Myyn 10 hehtoa Wahelle ja saan 100 mk. Liiseitä ei saa ottaa, jos Teodori tarjoaa. Niissä voi olla taudin siemeniä. Kauroja tarvitsee Köserökin kesällä ja nyt ne ovat helpompia kun kesällä. Älä sano Iisakille, että olen myynyt Wahelle. Olen nimittäin valittanut taksoituksesta ja luulen Knuutin Heikin utelevan Iisakilta. Jos sattuu tästä puhe Iisakin kanssa, niin olisi parempi, ettei Iisakki rupeaisi arvioimaan mitään, sillä annoin ylös 72 hehtoa rukiita, 113 h. ohria ja 64 h. kauroja eikä niitä siemenet pois luettuna enempi tullut. Puhun itse tästä Iisakille, sillä en usko ennen valitukseni joutuvan sinne. Kirjoitin tässä samalla isällesi. Tuumikaa Jennin kanssa laitatteko sitä hänelle. Luulisin sen kannattavaksi kaupaksi, vaan en siitä nyt niin erittäin kiinni pidä. Sano Iisakille, että ne veisivät niitä kuivia rimoja Mehtälään mennessä, kun noutavat sahapuita, jos kerran saatte uusia rimoja Heikkilään. Päreistä olen ennen kirjoittanut. Kenties olisi ne paras panna siihen Maanmiehen navettaan. Aitan päreet jättää kotiin. Woihan olla, että luuvan teko jää, vaan hyvä olisi, jos värkki tulee sinne. Hyvästi taaskin ja sanohan terveisiä tätille, nupukoille ym. Kyöstiltäsi”