R.K. ”Kylläpä on merkillistä, ettei synnytyshetki saavu. Ole nyt hyvä ja hajeta kätilö tai lääkäri ja tutkituta itsesi. Se on luonnollinen tehtävä, jota ei sinun olisi lykättävä. Kenties niitä on taas kaksi ja sen tähden täytyy varakeinoihin ryhtyä. Ei ole kumma jos mielesi on alakuloinen, kun synnytyshetki on niin ankara, vaan toivokaamme, ette pelastut meille kaikille iloksi ja tueksi. Anna tämä kortti Kertulle. Wielä hauskempi se olisi ollut, jos äidilläkin olisi vauva.Olipa tosiaan turvallinen, että Junnu tuli. Pitkästä kirjeestäni sai se esimakua tehtäväänsä. Jos emäntä on mennyt Mehtälään, niin hajeta heti kotiin, kun synnytyshetki tulee, sillä hän haluaa olla heti kotona ja voit myös oman äitisi kutsua toveriksesi. Miina lienee siellä. En ehdi emännälle kirjoittamaan. Wai äkäilee Manda. Minä en mielessäni kärsisi, vaikka menisikin Mehtälää pitemmälle, kun ei tottele. Ei siitä meille olijaa tule. Älä päästä häntä maata toiselle puolelle. Minä pakottaisin hänet menemään Mehtälään Ainille toveriksi. Iisakki lienee mennyt sinne myös, vai joko Roivainen joutuu. Pianpa ne riihentekijät saivat sen urakan. En ajasta välitä kunhan olisi hyvä. Sekö on jo veistettykin? Jatkosta sovin itse kun tulen ja näen työn. En ehdi nyt enempää. Työtä on yöt ja päivät, vaan hyvin olen sentään voinut.
Kunpa nyt sinä selviintyisit kunnialla siitä odotetusta sairaudestasi. Se on sydämeni toivo ja odotan joka hetki siitä tietoja. Toivokaamme rohkealla mielellä koettelemuksesi hyvin menevän. Älä sure kustannuksia, vaan tehkää kaikki mikä on mahdollista pelastukseksemme. Lämpöinen tervehdys teille kaikille Kyöstiltäsi”