Kirje 1912-3-19, Helsinki
R.K. ja pienokaiset ”Wai Ouluun emäntä lähti. No toivotaan, että hän saa kunnollisen hoidon sieltä. Siitäkin se on hyvä, että hän saa sieltä tuttua seuraa, jottei tule ikävä. Niin pelkäsin juuri hänen ikäväänsä, jos hän tänne olisi tullut. Aijon kirjoittaa jo huomenna hänelle, jos saan sinulta vielä huomenna kirjeen, jossa kuulen onko hän mennyt tiistaina. Miten te raha-asiasta neuvottelitte. Kunpa olisit huomannut viedä hänelle koko kassasi ja kehottanut häntä ottamaan niin paljon kuin kuluttaa. Kaikessa tapauksessa tiedän sinun hellästi koskeneen tähän puoleen. Kun kuulen tästä voin täältä lähettää. Aijon varottaa häntä, ettei hän yhteishuoneisiin pyrkisi, vaan maksaisi enemmän, kun Anttuunallakin on varoja. Tästä asiasta olisi häntä heti varotettava, niin että kirjoitan tänään. Se on tärkeä asia, ettei hänen tarvitse sairaiden voihkinaa kuulla. Kun täältä tiedustelin hänelle paikan, niin olisin maksanut 260 markkaa kuukaudessa. Ota nyt siihen joku toveriksesi. Vaikkapa emännästä ei nyt enää apua ollut, niin olisi kumminkin lapsien turvana ja katsoisi huoneella perään. Se täytyy olla luotettava kenen otat, ehkä sinun olisi mieleistä ottaa siihen diakonissa, ellei muita satu niin kauvaksi, kun tulen parin viikon päästä. Tästä ei ole apua, vaan ehkä hupia. Luultavasti Miinakin joutaa. Warotan vieläkin ettet rasittaisi itseäsi.Kun miehillä on sonnan ajo luultavasti, jos kelit ovat hyvät niin voitte Kallea pitää vielä kuormia luomassa ja survomassa. Eno saisi terotella seipäitä, sillä se on hänen voimiensa mukaista. Jos Heikki ja Timo ovat saaneet sen alavarvin ajetuksi ja Junttilan Heikillä on kesken Takanevalla niin saisi ne mennä auttamaan, jos on pelkoa, ettei ne veljekset yksin saa. Samasta kolosta olisi kumminkin paras ottaa. Jos taas Junntilaiset saavat ja keli on hyvä, niin voisi vähän ajaa siihen timotein oraille. Tämä ei ole välttämätöntä, jos muut ajot näyttävät vaativan Ukon muihin töihin. Ehkä on paras heti siitä oraan saviamisesta luopua, sillä parahin on niitä latvojakin kelillä ajaa aidaspuiksi ynnä muualle. Kirjoitan pian Iisakille ja määrittelen niiden latvojen vetoa. Nyt sanon vain sinulle, että vetävät Mehtälän luuvan ladon lattiaan ja siinä vainiolla olevaan kaksoisladon lattiaan ja Takanevalle Wehkolan luokse, josta jo Iisakille kirjoitin. Parasta lienee näiden terveisien kanssa mennä Iisakin käymään Mehtälässä. Hänelle olen sitä paitsi määrännyt muitakin paikkoja ja ainakin pyhäksi ilmoitan lisää, kun joudun jatkamaan. Nyt täytyy rientää istuntoon. Sydämelliset terveiset kaikille Kyöstiltäsi Kirjoitin jo emännälle”