Rakas Kyösti! ”Se raahelainen tuli vielä kiusaamaan. Noita suovia Korpihaalta tahtoi sitä ladon takana olevaa ja sitä toista, jota en minä muista missä kohti. Hänen nimensä on Frans Kemi. Hän kysyi, mitä sinä summassa tahdot niistä suovista. Hän ei tahdo punnituskauppaan vielä ruveta. Ja ole nyt minulle vihassa, sillä lupasi Takanevalta 3000 kg paalitettuna asemalle 6 1/2 p kilo. Hän sanoi ostavansa näitä vain koetteeksi. Sitten hän ostaa täältä kotoakin, jos näkee näiden paalien menevän. Sanoin, ettei hän saakaan muuta näin halvalla Takanevalta, vaan Korpihaalta saatte. Ja niin sovimme, että keskiviikkona ne pannaan vaunuun. Kyllä minun on vaikea tehdä kauppoja vaan se on hyvä, että kirjoitat usein ja olethan näitä hintojakin kirjoittanut, vaan luulen sittenkin tehneeni väärin tai tahdostasi poikkeavasti. Kemi pyysi, että kun Sinulta saan tiedon näistä kaupoista niin Hirvoselta telefoonilla soitan Raaheen. Vaan ethän taida ruveta myymään summassa. Juhola juuri kävi täällä kysymässä, mitä puhtaat timoteit maksavat. Sanoin 7 p/kg. . Hän kysyi niitä Tossavaiselle. Se on semmoinen Tossavainen, että kun ostaa itselleen heiniä, niin punnituksesta perii 50 p kuormasta. Hän kuuluisikin ostavan satoja tuhansia kiloja. Tänään on ollutkin heinien myynti vilkasta. Iisakki on myynyt Ryönästä yhden pohjan ja häkkikaupalla vielä on saatu 30 mk. Näyttää siltä kuin heinät alkaisivat saada arvoa, vaan hitaasti niiden hinta nousee. Osuuskaupassa ei ole prässiä. Se joka osuuskaupassa on ollut, on ollut Jokisaaresta lainassa ja nyt se on Hirvosen oma, vaan oli Maliskylällä, josta Junnu se nouti, sillä hevosiakin on nyt joutilaana, kun Ruhkala ei tullut ja Matti loukkasi jalkansa musertamalla reen alle. Se ei kärsi sillä ollenkaan astua. Stenbäck oli sen sanonut olevan sijoiltaan pois ja rustojakin vikaantunut. Nyt ajattelin sitä Riston Matin poikaa, vaan se kuului olevan pieni ja oikein suupaltti, joten täytyy siitä luopua. Ketähän me nyt ajattelemme kasakaksi, on taas kysymys.Kuulehan, kun Salakka näyttää tulevan möyrytautiin. Maito on vähentynyt. Aivan möyryää, on jo kahdesti astutettu. Se on aivan hyvässä lihassa, vaan jos se rupeaa laihtumaan, jos tauti saa vallan. Pitääkö ruveta kauppaamaan sitä ja mikä on se hinta? Muistanetko siellä Helsingissä minkälaisesta lehmästä on kysymys. Paneudun nyt nukkumaan ja aamulla jatkan. Sinun sängyssäsi nukkuvat nyt Junnu ja Weikko.
Tiistaiaamuna. On kova huurupakkanen 20 astetta heinäin kauppiaille suotuisaa. Olen kehottanut Junnua menemään osuuskauppaan telefoonaamaan Tossavaiselle, että hän saa 61/2 p/kg puoleksi puhtaita timoteita ja puoleksi niitä, joita hän on nähnyt jo hajallaan, vaan jos ei hajakauppaa nyt tule niin lyömme paaleihin. Nyt tulevat torppari Heikki ja Antti Korpihaalle prässäämään. Se Kemi oli sanonut Iisakille, että hän siitä suurimmasta suovasta maksaa 250 mk Ylivieskaan tuotuna 300 mk. Miehistä meille tuli nyt vähän puutetta.
Se Ruhkala minun täytyy panna pois, sillä se lupaa varmasti tulla eikä tule. Lannan ajossa nyt ollaan, Ravika Matin tunkiota ovat nyt vetäneet, vaan sanoivat sen olevan niin lumista ja jäistä, ettei se hinta passaa, jonka Oskarille lupasit maksaa, kotinavettatunkiosta vedetään nyt vielä ja sitä onkin paljon, vaikkakin se näyttää maan tasalla olevan. Lauantaina kävin vainiolla katsomassa minkälaisia on tehty. Kyllä ne ensimmäiset tunkiot olivat onnettomia. En saattanut olla sanomatta. Vaan siitä asti, kun käskit muistuttaa, on suunniteltu paremmin tunkion muotoisiksi. Sanoin Iisakille, miksi hän ei ole vaatinut paremmin tekemään, vaan hän sanoi, ettei ne häntä kuuntele, vaan jos minä käsken, niin kuului olevan eri vaikutus. Minä en ole tätä huomannut ja niin saivat roivia miten sattuu. Hirvoselta ei saatu lantaa, sillä hän kuuluin itsekin ostavan ja vetävän Kiekkoon. Neljä sarkaa oli vielä lannoittamatta, joten lantaa Korpihaalle ei taida joutua. En taida joutaa nyt enempää, sillä emännän äänikin jo kuuluu kovempana. Meidän hurvaton laumamme tahtoo väliin häntä rasittaa, jos ei siellä ole järjestämässä. Lämpöinen tervehdys kaipaavilta omiltasi”
J.K.
Iisakki sanoi, että käske isäntä kotiin heinäkauppoja tekemään. Sanoin, etten käske. Hätäkös meillä on, kun on semmoinen heinästö, jota saamme hallita, sillä miehet sanoivat vielä olevan kuutisenkymmentä pohjaa niityllä.” —