Kirje 1914-4-30, Nivala
R.K! En meinannut enää kirjoittaa Sinulle, vaan tuo rahtikirjahan pitää saada Sinulle. Taas on kylmännyt oikein lujasti. Kyllä rukiin laihot ovat surkeita, kun niin aikasin joutivat alastomina kylmän tuulen runneltavaksi. Meille tulee toisinaan lunta niskaan. En viitsi enää kirjoittaa. Tulethan kotiin. Lapset odottavat koppeja. Weikolla on vaan Kaino ja Kalervo ovat kiihkosempia odottajia. Olkkonen ei ole hakenut Kalajoelle, sillä Hanna on vastaan ja on hän itsekin tänne niin kiinni juurtunut, ettei ole niin helppo lähteä. Tänään haudataan kelloseppä ja meitäkin on käsketty sinne. Menen hänen haudalleen. Ne Ylivieskan asemamiehet eivät tienneetkään, että Warkauden asemaa on olemassa ja pitkän etsiskelyn perästä olivat löytäneet Pieksämäen ja olivat tahtoneet Raumalta tietää, kuka on niin tyhmä lähettäjä, joka lähettää semmoisiin paikkoihin, joita ei ole olemassa ja vihdoin kinastelun perästä olivat ottaneet vastaan. Tossa ei ole enää heinäkaupoissa ollenkan. Kun tulet niin sitten puhellaan. Toivon terveenä saapuvan Sinun omiesi luo”