Kirje 1917-7-17, Helsinki
Rakkaimpani! ”Odotin kirjettäsi, mutta turhaan. Jännitys mielissämme on täällä suuri, vaikka onkin kaikin puolin rauhallista. Pietarissa oli eilen mellakat ja verilöylyt. Panssari automobiilien ja kuularuiskujen sanotaan olleen liikkeellä. Kuolleita ja haavoitettuja on tietysti. Viisi ministeriä on eronnut ja puhutaan semmoistakin, että ylin valta on siirtynyt työ- ja sotamiesneuvostolle. Tänään tullenee taas esille eduskunnan vallankaappaus. Mitään epäjärjestystä ei ole pelättävissä. Wuolijoki on tullut takasin. Huomenna ottaa virkansa vastaan, ellemme kokonaan lähde.Olen tilannut makuupaikan perjantai-illaksi. Siis lauantaina olen siellä, ellei mitään ihmeitä tapahdu. Wieno ehkä tulee jo perjantai illaksi. Siis lauantaina aion olla siellä, ellei aivan ihmeitä tapahdu. Silloin saisi lähettää minulle pyörän niin pääsen Mehtälän kautta pikemmin kotiin. Ruis nevalta olisi ollut parempi niittää, jos sen tuhosta olette varmat. Nyt jäänee se minun toimitettavaksi. Lähetin Wienolle rahaa ja jätin ratkaisun lähdöstä heille. En tiedä mitä tekevät. Soisin hänet kotiin. Aion kirjoittaa vielä hänelle. En nyt erikoista muista ja mahdoton on kirjeessä selvittää yleistä mielialaa.
Parempi oli olla vaatimattomana talonpoikana Nivalassa kuin senaattorina Helsingissä. Suuri on vastuu edusmiehilläkin, jotka ratkaisevan askeleen aikovat tehdä. Älä pelkää. Olen vakuutettu, ettei tälle kansalle huonommin käy, kuin se ansaitsee. Pian kai tavataan. Sydämelliset terveiset teille kaikille Kyöstiltäsi”