Rakkaimpani! Olemme matkalla Helsinkiin. Suuremmoista oli laskea alas kaikki Oulunjoen suurimmat kosket. Oulunjärvestä Pyhännälle asti. Meitä oli 16 miestä veneessä, joka paikoin tavattoman nopeasti sukelsi hyrskyvän kosken kuohuissa. Pällinkorva oli hyrskysin, mutta Leppiniemessä näytti venhe syöksevän kohti kalliota. Kumminkaan ei se sitä tehnyt eikä ollut pelkoakaan, että niin tulisi käymään. Tuntui niin turvalliselle, että olisi suonut sinun istuvan rinnallani. Nyt oli siinä senaattori Woionmaa ja Sotkajärveltä alkaen insinööri Malmi. Myös kävin Pelson suolla, joka on suurin neva, jota koskaan olen nähnyt. Paljon on kerrottavaa tältäkin matkalta, kun taas tavataan. Oulussa tarkastin alaisteni virastojen huoneistoja ym. Nyt olen Tampereella. Täällä on leikkuutyöt alulla.Wäkeä sinulla tuli ehkä liika paljon. Pane pois, kun heinät saat kokoon. Ensi viikoksi ei otettane kasakoita muuta kuin seppä ja Ainasoja myllyä korjaamaan. Anna väkeä Junnua auttamaan, jos on sopivaa aikaa. Hevoset peltotöihin heti. Kirjoitan pian. Sydämelliset terveiset teille Kyöstiltäsi”