”Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi1 Lopeta se riihen puinti Mehtälässä. Takanevalla täytyy jättää vilja taloihin ja ne ruisrieput koota jonnekin. Olkoot keväimeen. Talon luota täytyy puida kaikki. Vieköön sinne eläimille kaurajauhoja ja ota aitan avaimet kotiin. Pitäkööt keskimmäisessä tavaroitaan. Tosin se on epäluottamuksen osoitus, vaan se olisi kumminkin oikein, etteivät syöttäisi hevosille. Tosin on toisessa jauhotynnyrit vaan ne voisi muuttaa keskimmäiseen ja voisit sanoa Ransulle, ettei jyviä saa antaa ja silti viet kotiin ja unehuta taskuusi. Harkitse mikä on paras ja voitko molemmat tuoda. Lautoja emme kai myy, sillä ne ovat monen vaivan panttina. Korkeintaan voisi lainata, vaan silloin tarvitsisi Junnun tarkasti mitata ja panna ne ylös. Ei saa niitä päästää valikoimaan ja purkamaan läjiä. Kylläpä se pultti oli hirveän kallista. Ison sonnin nahka lähetetään Ouluun. Raha-asioihin olen jo ohjeet antanut. Mene siis sunnuntaina Kivimäelle. Leander Pikkaraiselle lupasin myydä metsät, vaan hintaa en vielä voi arvostella. Luultavasti emme siinä tarvitse rahoja, varalta täytyy olla, että saa tarjota heille vapautta tehdä mielensä mukaan.Wai niin siellä suuresti puuhataan sähkövaloa. Onpa se paljon uskallettu näin kalliina aikana. Paras olisi ollut tehdä se heti kunnalliseksi, jos siitä koko kuntaa käsittävä tehdään. Pelkään vain, etteivät käytä ammattimiehiä, sillä puoskareilta ei se mene. Nyt on senaatin elitarvepolitiikka minun kannalla. En tiedä voiko Åkerman jäädä tänne laisinkaan tämän jälkeen. Toiset seuraavat nyt minua, kun tunnin päästä käymme asiaa ratkaisemaan.
Kylläpä Wilkunan saavutus oli huono. Muutamia satoja ääniä vain, vaikka näky paljon parjaustyötä tehneen. Ei suinkaan se ”aitanavaimen” kuljettaja, josta torstai Liitto niin ruman uutisen kertoi ollut hän. Oletteko kuullut koettiko hän Maliskylällä halventaa minua. Kysyin sinulta ohjetta vaikeisiin ratkaisuihin eilen. Vastaa vapaasti. Olen nykyisin reipas ja toivon, että tästä vielä selvitään. Jos Åkerman lähtee niin sitten tartun taas väliajaksi elintarveasiaan. Ei valittaen vaan nostaen. Rautasta tahtoa tarvitaan, vaan kun olen terve, niin yritän, jos muuten ei selvitä. Kenties pian tulee uuden senaatin muodostaminen ja silloin ainakin siitä vapaudun. Täytyy kirjoittaa tässä siitä pikkaisen jaosta Raudaskylällekin. En siis enempää jaarittele tällä kertaa. Sydämelliset terveiseni ja reipasta mieltä teille Kyöstiltäsi”