Kirje 1918-7-11, Nivala
Rakkaimpani! ”En kirjoita montakaan sanaa, vaan panen Annin kirjeen mukaan, että näet mitä hän sanoo. Hänellä kai täytyy olla raskaat rikokset, kun näin kamala tuomio, voi, voi miksi. Täällä sateli eilen koko päivän ja oli niin äärettömän lämmin. Nyt on sumua ja tuntuu ilma raittiimmalta. Joudan nyt aamulla kirjoittamaan, kun noudettiin lehmät navettaan sateen tähden. Seppä oli meillä kolme päivää työssä ja sai kait tärkeimmät korjatuksi. Meillä on tuo Kemi samanlainen kuin Wihtori. Nytkin hänen piti saada rokulipäivä Karvoskylällä käyntiä varten kesken myllyn työn. Se mies on minulle vastenmielinen. Mehtälässä en ole käynyt, vaan jos tilaisuutta niin menen tänä päivänä.Voi, kun pääsisit pian lomalle, niin tuntuisi hyvältä aloittaa niittytyöt ja heinätyöt. Sitä on kovasti. Pikku Katri odottaa, että isä antaa meille tuupelin. Hän pani pyykkiin oman myssynsäkin jo odottamaan isän tuomaa tuupelia. Hän aina pyytää, että äitikin puhuisi, että isä antaisi ja tietysti me yhdessä tämä asia esitetään. Odotamme kotiin. Sydämellinen mokko kaipaavalta omaltasi. Jumala Sinua suojatkoon”