Rakkaimpani! ”Wai niin kävi Kallisen. Minä jo kirjoitin kirjeen Annille Ouluun, että veljensä vetoaisi ylisotaoikeuteen, jonka tiedän muuttaneen kuolemantuomioitakin, vaan revin sen kirjeen kumminkin, sillä se olisi tullut liian myöhään, jolloin se olisi tuottanut ehkä uutta tuskaa ja lisäksi onhan hän harkitseva mies, joka tekee omasta tahdostaan minkä tekee. Ja tuomioita julistettaessa on oikeus ilmoitettu. Myöskin on asemassani vähän paha sekaantua miehen asioihin, kun en yhtään tunne heidän suunnitelmia ja kun hänkin oli syksyllä johdossa, jolloin jo aseilla suistettiin laillinen järjestysvalta syrjään ja laajalla näkyy olleen tämänkin suunnitelman juuret, joten on hän voinut olla ainakin tietoinen tästä. Sen tähden en kumminkaan kirjoittanut, vaikka minua säälittää mies parka, jolla en usko itsellään olleen pahoja tarkoituksia, vaikka toverit ympärillään oli huonompia, kuin hän oletti. Nyt kuulin, että on hänelle jo langetettu tuomio, vaikken kirjettäsi heti ymmärtänyt. Merkilliset ovat elämän kohtalot. Käsi otsalla jää ajattelemaan, miksi tämmöisen lahjakkaan miehen kohtalo oli tämä hetkellä, jolloin vapaa Suomi olisi voinut hänen lahjojaan käyttää. Minä näen niin paljon edessäni, että huokaan maailman pahennusten tähden. Ja mikä on Suomen kohtalo kaiken tämän sekasorron jälkeen. Se kysymys värisyttää minua.Persoonallisesti ei minulle kuulu erikoista. Kotiin en pääse ennen 20 päivää. Menkää niitylle heti, kun alkaa timotei kukkia tai parhaaksi katsotte. Olisi hyvä, jos voisi sen Junnun saada meille, vaan en viitsi pyytääkään, kun hänellä on omia puuhia. Eemeli veljesi toisi myös reipasta mieltä väkeen, vaan ei heitäkään voi pyytää. Näin jää se teidän varaan ja paras on itseensä valittelematta luottaa. Liikaa on, että rehkit turnipsipellolla. Ei se ole oikein. Muilta sinun on vaadittava tämmöistä. Niityn aikana on sinun käytettävä Iidaa emäntänä ja itse pitää väkeä silmällä. Wienolle voisi tehdä myös hyvää niityllä olo, ellei hän sittenkin yritä saavuttaa luokan kurssia, jota pidän liika saavutuksena. Itse voit tämän arvostella Wienon kanssa. Hän saa itse määrätä mitä tekee. Jos lukupää hellittää niin voi hän enempi liikkua ja emännyydessäkin auttaa, vaan jos haluaa lukea niin se on sallittava. En ehdi enempää. Onnea heinätöihin. Koeta nyt emännyys järjestää, ettei se sinua liikaa rasita. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”