Rakkaimpani! Maanantaina saimme koota, vaan tiistaina sade keskeytti, ettemme saaneet Pussinperältäkään kaikkea takkoja. Taas tänään keskiviikkona satoi niin, ettei voinut muuta kuin napittaa. Iltarupeamalla aikovat kantaa Pussinperältä takat jos ei saada ja niin näyttääkin, ettei enää sade häiritse. Niittäminen loppui myös tänään.En olekaan enää mukana Mehtälässä, sillä eilen kai vilustuin, kun en voi olla yläällä. Koetin olla Mehtälässä vaan en oikein jaksanut, niin tulin kotiin ja kirjoitan nyt sinulle vaikka olisi minun pitänyt maatakin. Kyllä minun pitäisi parata, että voisin olla väen mukana, sillä näin suuri väki 40 henkeä, tarvitsisi jonkun talosta. Niin minulle kuiskasi joku, että istuisikin mättäällä niin tekee monen miehen työn edestä. Woi, kun tulisi poudat, että päästäisiin pois Mehtälästä. No onhan sitä ruistakin, kun 10 lyhyttä sarkaa ja 11 pitkää sarkaa.
Nyt on keskiviikkoilta. Junnu toi terveiset, että Pussinperä on puhdasta ja napilla on melkein kaikki muut heinät ja jos torstaina on pouta niin ei jää paljon luokoa perjantaiksi. Torstaina viedään leikkuukone jo haalle, sillä se kiirehtii leikkaajaa. Tunne itseni jo terveeksi, sillä olen lepäillyt iltapäivän. Woi, kun Jumala antaisi meille poudan, että loppuisi tämä suuren väen pito. Niin mietin tässä hiljakseen ja katselen tuota pilven peittämää taivasta. Luen Milleriä toivoen, että aamulla olisi taivas pilvetön. Hyvää yötä. Toivon sinulle taivaan Isän suojelusta. Torstaiaamu. Näyttää siltä, kun tulisi pouta ja on niin raitis ilmakin. Junnun ja Iisakki menivät panemaan heinänsiemeniä säkkiin. Olen aivan reipas ja lähden nyt heti aamusta Mehtälään, vaan koetan välttää nyt takan tekoa ja ponnisteluja. Lämpöinen kaipaava tervehdys omaltasi. JK. Tule kotiin käymään, että päätetään tuo lasten kouluunmeno sama”