Kirje 1919-10-22, Nivala
Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Ei sitä voinut valmistaa tuota tuparakennusta, sillä myllyllä eivät saaneet ikkunoita valmiiksi ja Haapajärven miehet menevät nyt juuri pois. On minulla ollut yhden hyvän miehen saanti vähän tiedossa Alhovaaran kautta vaan hän oli ennättänyt mennä Tammisaareen vanginvartijaksi ja jos hän ei sinne kelpaa niin hän on lupautunut tulemaan meille. Sitten pyysin myös Eeli Häivälää, joka oli meillä niityllä ja hän sanoi tulevansa. Olen vähän sitä mieltä, että Samppa saa mennä, sillä hänelle tulee vähän väliä sitä kiihotuskirjallisuutta. Hän sitä tilaa ja rahaa pitää antaa myötäänsä. Postineiti on sanonut, että on aivan kamalaa miten se saa postissa. Tosin tämä on salaista, vaan tuntuu oikein ilkeältä, että meillä on semmoinen mies. Olga itkee, kun Samppa kulkee työväentalolla. Iidalle hän oli sanonut, että hän kärsii siitä kovin. Ilolan näin ja hän sanoi, että hän tuntee yhden miehen, jota voi suosia ja hän lupasi tiedustaa. Sitten vielä postinkuljettajan poikia olen kysynyt ja isä lupasi lähettää vanhimman. Se on reserviläinen. Tästä näet, että olen ollut hommassa. Junnu ei ole meillä ja enhän voi häntä vaivatakaan. Perunoita vietiin kaksi kuormaa Ylivieskaan 847 kg ja saatiin suoloja. Siellä oli sanottu, että niin se täytyy uskoa, isossa talossa on kaikki isoa, sillä ei ollut kellään ollut niin suuria perunoita kuin meidän perunat olivat olleet. Nyt me hommaamme lantaa perunamaalle ja kynnetään myöskin.Me menemme eteenpäin kuin etana, vaan Jumala on niin armollinen, että antaa olla sulaa, jotta ennättäisimme osapuilleen. Kuulehan kun me Iisakin kanssa olisimme sitä mieltä, että maantien takana ensimmäinen vainio olisi aurattava ennen kuin luuvan välissä oleva vainio, sillä viimeksi mainittu on paljon jälemmäs ollut sulana. Sitten se lahtihomma. On 6 eläintä, jotka eivät mahdu navettaan. Tuorikki on yksi, joka hävitetään ja kyllä taidamme hävittää sen sonnin, joka oli Mehtälässä. Siitä vasta on tullut hankala niin kovin korkea jalkainen eikä ole koko kesänä pysynyt omissa lehmissä, sillä se ei ole nähnyt aitoja on vain kulkenut niin kuin on tahtonut.
Sanopas sinä arvostelusi sonnista. Jäisihän niitä vielä kaksi pientä. Ne kyllä pystyvät astumaan, vaan niistäkin toisen hävittäisin. Yrtin sonni on niin sievä kyyttö. Sen lahtipäivän siirsimme tulevan viikon alkupäiviin, kun Iisakki loukkasi selkänsä. Myllärinä on Eemeli Hietanen. Seppää emme ole vielä saneet. Keisitkin ovat rikki eikä hän ole käynyt niitä korjaamassa. On nyt niin pimeää ja synkkää, sillä sähkövaloja emme saa muutamaan viikkoon. Kunpa olisi niin kauan sulana, että me hitahiset saisimme työt tehdyksi. Mehtälässä ovat tänään päässeet haalta, sitten Ransu auraa, sillä ensi viikolla kait sieltä täytyy muuttaa pois. Lopetan tämän nyt, sillä Katri pyytää viereensä. Lämpöinen tervehdys Kontoristille. Luulen hiukan ikävöintiä häntäkin kohtaan, vaan sehän vielä niin ujoa, ettei siitä saisi oikein mainita. Luulen kaipaajan vähän muuttuneen, koska tuntee useammin kaipausta. Hyvää yötä Jumala suojatkoon sinua.”
Torstaiaamuna. On tuullut koko yön niin on pysynyt maa sulana. Niitten jyvien kanssa vasta kävi ikävästi, sillä niitä meni liikaa osuuskauppaan. Koko summa, jonka veimme oli 9,015 kg. Emme vieneet kotirukiita ollenkaan. Korpihaan ohria kaksi kuormaa sen jälestä kun oli puitu. Sitten kun vietiin viime kerran oli 8 vientiä rukiita ja tämä on minulle arvoitus. Kävin Knuutille puhumassa erhdykseni niin hän sanoi, että viljaa on niin paljon, että valtiolle luvattiin 100.000 kiloa. Sanoi joskus käyvänsä tarkastamassa. Oli minusta tämä erehdys niin paha, vaan se oli kumma pykälä. Joudutan tämän postiin. Lämpöinen tervehdys omaltasi”