Kirje 1919-10-28, Helsinki
Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi! Talvi on otettava vastaan töiden ollessa semmoisina kuin ovat. Nyt tahdon muistuttaa, että jos lunta tulee, niin koettakaa kaikin keinoin saada sitä viljaa pois Takanevalta, kun mylly vielä pyörii. Siellä on kykäitäkin? ja ladoissa on paljon viljaa. Sen saanti on niin tärkeää, että muu saa olla, kun kävisi kerran päivässä ja iltapäivällä puisi ja ajaisi olkia sieltä pois. Mutta jos keliä olisi, niin paras olisi käydä kahdesti päivässä. Talvella puinti on melkein mahdotonta ja keväimeen on niillä monta vaaraa hiiret ym. Asian kyllä ymmärrät.Eilen olin virkani puolesta Wiipurissa. Karjalaiset yrittivät hyökkäilemään, vaan annoin takaisin niin, että hyvähuudot kaikui ja toiset katsoivat lattian saumaan. Onpa kovin ikävä se Hildan haparoiminen, kun siinä ei ole kysymys vain hänestä. Wieno merenheimo kirjoitti minulle ja lähetti velkakirjankin. Kirjoitan täältä, ettei sinun tarvitse. Se kehui lapsien menestyvän ja viihtyvän hyvin. Lauantaina uskon tulevani kotiin ja toivon saavani olla muutaman päivän. Kenties tuon silloin tullessani varallisuusveroilmoituksen Tervehdykseni. Kaivaten Kyöstisi”