Kirje 1920-3-25, Kotona
Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Täällä tulee kesä ja maantiellä raapii jo reen rautoja kari. Ei heinät kelpaa Ylivieskassa hajanaisina. Työnjohtaja on käydessään heinänviennissä tiedustellut vaan Wiitasalo ei ole luvannut hajanaisia ostaa ollenkaan. Gajanus on luvannut ottaa vaan hinta on epätasainen eli päivittäin vaihdellut 40 pennistä ylös ja alaspäin. Keskiviikkoa vasten yöllä veivät miehet viimeiset paalit Takanevalta ja ne olivatkin semmoisia paaleja, että kaikki piti punnita, sillä paalit painoivatkin 15 kg vähemmän kuin oli lappuun merkitty. Jos olisi ollut pienempi ero niin ei olisi tarvinnut punnita. Tuntuu nyt niiden ajojen kanssa menevän aivan sevon. Koetan nyt Willen avulla saada tietoa niistä heinänostajista ja sitten viemme, jos saamme varmempaa lupausta.Tolosella on pieni tyttö. Puhuimme myös Kalervosta ja hän mielellään ottaisi Kalervon ohjattavakseen koulussaan ja antaisi myös lisätunteja. Kai tulet kotiin käymään, niin järjestetään kaikki hyvin taas, sillä me olemmekin jo hyvinvoivat ja terveet. Fiija vain harmistu niissä hommissa, että hänet piti kotiin lähettää levähtämään ja hänen nuorempi siskonsa tuli tilalle. Meillä on Jaakko vielä ja hän on ollut hevosen jaljessä joutumatta hakkuutöihin. Hyvää yötä. Jumala sinua suojatkoon niin väsyttää
Aamulla 26 p. Ei ollenkaan ole kylmännyt. Taivas on vakaassa pilvessä, joten sieltä voi tulla vettä. Toivonen sanoin mentävän Joelta heinään samalla tarkastaen voiko mennä jokea myöten asemalle, sillä kertoivat siitä ajetun. Lämpöinen tervehdys kaipaavalta omaltasi”