Kirje 1920-11-30, Kotona
Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Meillä aloitettiin se puinti ja se kävi hyvin. On mukava, että vähänkin saa, sillä vesi on kohta kaikki, joten mylly seisoo. Iisakki on nyt viime yön siellä ollut, kun Eemeli tuli pois. On se Markku riepukin vielä ja annoimme olla, kyllä se ei kauan kestä. Hyvönen on vielä, vaan hän oli tytöille sanonut Huupon nimekseen ja minulle vain Hyvönen. Koetan vähän päästä kahden kesken hänen kanssaan. Aina vain hän on pysynyt samanlaisena, eikä ole pyytänyt rahaakaan. Oli vain sanonut työnjohtajalle, että kun vain tulisi lunta, että päästäisiin hevosajoihin. Taisi olla väärin, kun en lauantaina maksanut vaan maksan ensi lauantaina.Panemme tämän viikon lopulla siat menemään, sillä perunat loppuivatkin siihen. Sitten ensi maanantaina on se vapauden muistopäivä. Annetaanko vapautta koko päivän. Silloin mennään kirkkoon kello 11.
On oikein kiire, sillä sähköt syttyvät myöhään, joten kaikki hidastuu. Siihen kaivon tyhjennykseen emme ruvenneet, kun oli tuo puinti. Meillä on Ameli siskosi vieraana pikku tyttönsä kanssa. Hän tuli siinä, kun Jaakko tuli Pikkaraisen kanssa laittamaan sitä rataa. Lämpöinen tervehdys omaltasi”