Kirje 1922-1-24, Helsinki
Rakkaimpani! Panen tähän mukaan kirjeen Mantereelle. Lue se ja pane sitten tyhjään kuoreen ilman päällekirjoitusta ja sulje ja anna Mantereelle. Sano, ettei tässä ole osoitetta vaan käskettiin hänelle antaa. Asia on seuraava. Koutonen on pyytänyt Manteretta urkkijaksi kommunistien uuteen järjestöön, johon hän oli suostunut, vaan oli sanonut, että pitäisi sopia minun kanssa, ettei talonväki luulisi punikiksi. Koutonen kysyi, jos pidän häntä valkoisena. Sanoin niin luulevani. Mutta tuollainen toimi on sangen ristiriitainen ja hänen maineelle vaarallinen. Ja ehkä tarttuu roskaakin luonteeseen, kun kehitys ei ole kovin korkealla. En heti torjunut tätä Koutoselle, kun tapasin sen junalla pikimmiten. Sen jo sanoin, että sinulle pitää heti sanoa tarkoitus. Mutta selvä kanta on ainoa suora. Sen tähden kirjoitin kantani.JK Ilmoita heti mitä kuuluu tästä asiasta. Pitäisikö minun Koutoselle myös kirjoittaa? Ehkä teen sen jo huomenna. Jos Mantere tulee tästä sinulle puhumaan, niin tiedät täten kaiken. Kylvö oli Sampan? Sen luottamukseen M. oli päässyt heti siinä määrin, että olisi tehty puheenjohtajaksi kommunistiseen nuorisoliittoon. Siitä sopimuksesta hän oli kieltäytynyt. Mutta ehkä on johtokunnassa, kun Koutonen tiesi kaikki. Kommunistit lienee pitäneet salaisia kokouksia ja Mantere lienee ollut mukana ja kertonut kaikki Koutoselle. Pajala ja Samppa lienee päänä siellä. Pajala lienee puheenjohtaja. Jos pääset Mantereen kanssa puheisille tästä, niin voitte olosuhteiden mukaan arvioida paremmin arvioida. Minusta tehtävä on ilkeä ja luonnetta tuhlaava. Woithan kysyä Mantereelta mitä isäntä kirjoitti, niin saat nähdä miten hän suhtaantuu. Tai ehkä annat tämän avoinaisena ja sanot käskystäni lukeneesi. Arvioi itse kumpi on parempi. Liittyköön ennen suojeluskuntaa ja nuorisoseuraan, niin näkevät mikä hän on. Myöskin tulevien todistuksien vuoksi on paras olla erossa. Jos pääset häntä täten lähemmäs, niin voit myös puhua siitä ruoka-asiasta, jos se on jatkunut tai pahentunut. Se voi olla, että sekin on joku päähänpisto, joka häipyy heti kun sanot. Sano Koutosen tulevan luoksesi. Minusta asia on tärkeä ja arka, että kiiruhdan heti tekemään selkoa siitä sinulle, tai muuten kuultuasi joudut tavattomaan ristiriitaan. En pidä edes niin terävänä, että hän tähän kelpaisi. Ja se vie varmasti vihoihin, riitaan ja tappeluihinkin, vaikken tätä tahtonut sanoa. Enempää en ehdi. Kyöstisi”