Kirje 1922-9-6, Helsinki
Rakkaimpani! ”Epämääräisyyden tunne rinnassani kirjoitan tätä. En tiedä olenko horjahtanut väärälle tielle, kun otin vastaan puhemiehen toimen. Ruotsalaiset panivat vastalauseen tuloani vastaan ja kommunistit toisella siivellä alkoivat heti haukkumaan. Pelkään tehneeni väärin, mutta se ei ole enää autettavissa. Sinähän muistat, että pidin puhemiehen toimesta, kun olin siinä edellisellä kerralla, vaan kyllä taitaa nyt olla uudet vaikeudet edessäni. Antakoon Jumala minulle voimaa ja ymmärrystä ne voittamaan. En ehdi enempää. Anna tietoa töiden kehityksestä ja kerro miten Nisula toimii ja miten traktori. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”