Rakkaimpani! ”Täällä on satanut kovasti tänä aamuna. Toivon, että olette saaneet hajallaan olevat heinänne kokoon. Tuntuu hyvältä, kun näin pian saitte heinän tehdyksi, mutta miten olisi asiat, jos ilmat olisivat olleet viime kesäisen kaltaiset.Mitään erikoista ei kuulu. Nyt lasketaan vähemmän syyllisiä kommunisteja vapaaksi, kun asiansa on tutkittu. Minä olen painostanut tätä, sillä ei pitäisi joukkoja rankaista. Johtajat kyllä pysyvät ja tuomitaan. Ei tästä mitään hävitystä synny, kuten pelkäsit, sillä jos Venäjä aikoisi niin tulisi suurvallat apuun, kun syy olisi tällainen. En siis yhtään usko siihen uneen. En pelkää myöskään kommunistien kostoa. Älkää tekään olko yhtään levottomia tähteni. Hermoja tämä tietysti koettelee, varsinkin kun menettelytavasta olen ollut eri mieltä, mutta rauhallisesti otan asian. Minun ehdotukseni oli, että ensin johtajat ja jos löytyy syytä, niin sitten jatkoa, mutta enemmistö tahtoi laajemman otteen heti, että saa varmasti aineiston käsiin. Olen yhä varma, että minun menettelyni olisi ollut parempi. Sitä kannatti myös Wennola, Pullinen ja Mantere, mutta toisella puolella oli kaikki muut. Minä en olisi heti ottanut edes edusmiehiä.
Panen tähän mukaan neiti Huttusen kirjeen, että näet kuinka kokeneen karjakon kanssa olen kirjeenvaihdossa. Otamme tämän jos kohtuudella tulee Ilmoitin nykyisen palkkaehdot sekä, että 6 harjoittelijaa tulee avuksi. Eiköhän se sentään mene 7 hengellä, jos kunnollisia tulee. Täytyy ottaa tarkemmin selvää tulijoista, ettei satu Naatusta joukkoon. Mitä siihen Savolan pitämiseen tulee, niin olemmehan olleet viime aikoihin asti tyytyväisiä. Eikö hän olisi muistutuksilla parantunut? On outoa, kun kerralla kaikki lähtevät. Mutta kyllä oli tavaton vahinko siinä sikojen hoidossa, joka lie johtunut valheesta. Tarkastusyhdistyksestä myös eroamme ja panemme ankaran tarkastuksen itse, jos Huttunen tulee. Tiedän ennestään, että hän on punninnut jokaisen lehmän nähdäkseen tuoton ruokintaan nähden. Syd. terveiset isältä”