Helsinki 25/XII 23 Rakkaimpani! ”Tuskin koskaan olen ollut kirjoittamatta näin kauan, kun tällä viikolla. Siihen on vaikuttanut, kun Wieno kirjoittaa kuulumiseni eikä isännöimisestä tule näin veltolla kirjeenvaihdolla mitään. Weikoltakin kyselin yhtä ja toista vaan ei hän ole mitään vastannut. Kuultuani perustelusi Toivon suhteen, niin olen täydellisesti sitä mieltä, ettei millään. Sanoinkin sen, mutta kun vertailuna lupasitte näille enempi. Karjakko minulla on nyt tiedossa. Sekin on savolainen ja tulee tammikuun alussa. Lipparista sain illalla todistuksia, ettei se ennen ole ollut veltto. Nissinen kehotti pitämään laihukaisena ja antamaan rajoitetusti heiniä. Koettakaa pitää sitä ulkona ja toimessa.Kävimme juuri rouva Ritavuoren luona onnittelemassa Katria. Hän näytti vähän surulliselta. Terveisiä lähetti. Eilen jo lähetimme kukkia hänelle. Eilen oli minulla vastattavana välikysymys. Sain luottamuslauseen, vaikka ruotsalaiset mielenosoituksellisesti olivat pois äänestyksestä. Muutenkin on mielestäni mennyt työmme hyvin lukuun ottamatta eräitä viljan ja sokerijuurikkaan edistämistä tarkoittavien esitysten kohtaloa, joita ei presidentti tällä kertaa hyväksynyt.
Lähetä minulle heti postipakettina talvilakki, jonka valitettavasti toin sinne. Täällä on lunta, mutta minä pistelen hattu päässä, kun en raski ostaa uutta. Käske nyt Weikonkin kirjoittaa, ettei menetä taitoaan. Ei hän ole edes ilmoittanut millainen on uusi ruuna. Sydämelliset terveiset teille Kyöstiltäsi”