Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Olen nykyisin lähettänyt sinulle Jobin postia. Onhan niissä vähän tinkimisen varaakin. Sen sikakaupan kanssa kävi sentään vähän paremmin. Asian kulku oli näin. Odotin hartaasti kirjettä Sinulta, että saan kuulla mielipiteesi, vaan sitä ei tullut. Pyysin lahtarin ja päätin ne myydä Suhoselle. Lahtari ei joutanutkaan torstaina, joka oli Suhosen määrä. Karjapohjola soittikin torstaina, että jos siat ovat hyvät, niin he ostavat. Kehotin katsomaan ja Nuolioja tuli ja lupasi 13.50 mk/kg päineen ja sorkkineen. Yritin 14 mk pyytää vaan turhaahan se on kun ei ole yhtään kilpailijaa. Tolpan Jussi tulee tänään lahtaamaan ja luultavasti saan rahat heti.En jätä sitä Niemelänkään velkaa, sillä annoin jo meijeritilin olla että saataisiin kunnan veroon. Jäähän meille vähän, jos sen lehmänkin haluasivat.
Karjakko on hyvin lyötynä, sillä Kanerva sanoi selostaneensa, miten ajattelemattomasti hän tekee. Soijarouheita on meijeri tilannut, oletko aikonut nyt niitä ottaa.
Meijeristä en ole kuulut mitään. Sen vain, että siellä on hyvin vähän maitoa. – Niin kerroit, että olet poikennut ladulta. On se somasta meidän täytyy joskus käydä siellä masennuksen laaksossa. Mutta se panee meidät ajattelemaan ylöspäin, että sieltä saisimme apua kasvaaksemme järkevämmiksi. Se kaikki mikä tapahtuu on vain sitä varten että tulisimme huomaamaan, miten vähäinen on meidän oma voimamme ja oma järkemme, jos emme saa voimaa ja ohjausta Häneltä joka meidät on luonut. Lämpöisin tervehdys omaltasi”