Kirje 1925-1-13, Kotona
Kotona 13/1? tai 2 25 Rakkaimpani! ”Etkö ole saanut kirjettä Tampereelta palattuasi. Se tuli sinne lauantaina vaan silloin kai olit matkoilla. Kysyin tätä sen vuoksi, kun sanoit ettet tiedä töistä mitään. Täällä on taas keli lopussa ja asteet lämpöisen puolella. Nyt lauantaina kun tätä kirjoitan on kaunis aurinkoinen päivä ja 2 astetta lämmintä. Savenajajilla on sulat pellot ja halon ja heinän vetäjät päivittelevät, että aavikoilla on aivan sula.Monet esteet tulevat, joten tämä jäi kirjoittamatta. Irja Saalasti tuli tänne. Hän on menossa Ahvenanmaalle ja viipyy täälllä vain 4 päivää. Nyt on sunnuntai ja pojat, jotka olivat halolla sanoivat, jos ei lunta tule niin ajot täytyy kekseyttää. Eihän noita kovin paljon siellä olisikaan. Siitä puukaupasta ei tullut mitään ja minusta tuntuu hyvältä, sillä miten pääsisimme siitä selviintymään, kun keli loppui.
Kaikessa johtaa meitä ihmeellinen voima. On kuin aina joku ottaisi näkyvästi ohjat käsistämme. Niin uskon sen yhden asiankin päättyvän. Hän Korkein tietää, mitä Suomen kansa tarvitsee, sillä me seisomme väkevien aikojen edessä.
Maanviljelijät nääntyvät verotaakkojensa alle. Kansamme on elänyt yli varojen ja sitten hallavuosi lisäksi. Täällä kaupoista ovat ihmiset loppuneet. Isännät ovat tyyniä eivät päivitä. Kauppiaat hätäilevät ja hermostuvat. Jumala yksin tietää miten selviinytään. En kenenkään kanssa ole saanut näistä puhua. Rukoilllen meidän on otettava päämies. Hän kääntäköön ajatuksemme oikeaan mieheen, joka kansamme onneksi ohjaa laivamme tämän uhkaavan myrskyn läpi. omasi Wienolle terveiset”