Kirje 1925-4-19, Kotona
Kotona 19/IV 25 Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Weikko ja Tuominen puhdistivat ne heinänsiemenet ja panivat ne kaikki säkkeihin, mitä oli puhdistettu. Säkkeihin tuli 560 kg. Weikko sanoi, että näistä kun vähentää kotitarpeen 250 kg niin sitten riittää. Et sanonut määrää siihen Westerisen lähetykseen muuta kuin yksi säkki. Pojat punnitsivat niin, että tuli 70 kg säkkiin. Täällä on hyvin keväistä. Sadetta vain ei ole saatu. Öisinkään ei ole kylmännyt. Nyt on sunnuntaiaamu, kun tätä raapustelen. Weikko oli kipeä yöllä, antoi kovasti ylen. Hän illalla jo tunsi itsensä kipeäksi ja tahtoi käärettä. Sanoi lienee jossakin venähtänyt. Vanha vika. Kävin yölläkin muuttamassa kääreen. Nyt hän nukkuu hyvin rauhassa eikä näytä sairaalta.Se Mehtälän asia ei ole yhtään selventynyt. Luulen, että Nanni on sittenkin paras panna sinne emännäksi. Ei Ida hänessä muuta moittinut kuin sitä, ettei hän rupea aina kotona olemaan. Pannaan niin, että hän aluksi emännöi niin nähdään mihin se kallistuu ja koetetaan kuulustella vanhempaa ihmistä, jos semmoinen löytyisi. Olen iloinen, kun meillä 3 porsivaa emakkoa. Iisakki on käyttänyt myllyä, vaan vesi kohosi niin ettei voinut pyöriä ja Iisakki hakkasi kivet. Savet on hajottamatta, sillä pojat ovat värkänneet puiden ja olkien kanssa. Tuominen ja Weikko ovat nostaneet sitä latoa. Maanataiaamuna menevät joukolla hajottamaan, sillä kuuluvat olevan oikein mureita, jos ei tulva levitä ja kastele. Sitä superfosfaattilastia ei ole tullut vielä. Lämpöinen tervehdys omaltasi”