Kirje 1925-9-11, Helsinki
Rakkaimpani! ”Yö on jo puolessa, kun tätä kirjoitan, joten päiväykseni on oikea, vaikka perjantaina ryhdyin näitä kirjeitä kirjoittamaan. Siinä on ohjeita työnjohtajalle ja Weikolle. Pelkään antaneeni väärän neuvon, kun kehotin väkeä vähentämään, sillä luultavasti pian alkaa perunannosto ja silloin pitäisi olla voimaa ja kuntoa. Kotonahan ei ole väki vähentynyt, ellet pannut pois Elinaa ja Emmaa, mutta Mehtälässä olisi ollut hyvää väkeä Kusti, Matti, Jannen poika. Olen vähän huolissani, kun väärällä ajalla vähennettiin väkeä. Ajattelin jo sähköttää, että tulossa on uusia ohjeita. Älä vähennä väkeä. Jos olisin Oulussa, niin puhelimella voisi väärät asiat oikoa. Tänään lauantaina on se asia esillä taas. Hyvää yötä.Oli esillä ja saisin sen, mutta en saata P. (Pehkosta) kaataa. Ehkä asia järjestyy parhain päin muuten sillä kaikki menee niin kuin on aijottu. Rahaa lähetän 2500 mk. Henkivakuutukseni ei ollut samassa kuussa. Toinen lienee elokuussa. Pääasia, että tulevat aikanaan maksetuksi. Osuuskaupasta saatte rahaa, ellei riitä. Itse jäin melkein rahattomaksi. Lue kaikki miesten kirjeet. Korpihaalla voinee pitää karjaa paimentamatta. Täten pääsisi tytötkin perunamaalle. Perimmäisessä aitauksessa lienee apila vaarana, joten sitä pitää vähän katsoa perään. – Siitä perimmäisestä oli melkein kaikki riukut poikki, joten pitäisi viedä muutamia aidaksi riukuiksi.
Risto ei pääse Orismalaan. Hakijita oli 109, joista on aikaa sitten valittu tarpeellinen määrä. Tämä olisi pitänyt sanoa hänelle. Tietysti sekin väheksyi palkkaa. Näin on sekin menevä. Koettaa vähän siipiään, jotka eivät kanna. Toivoisin ettette vähentäisi väkeä kuten kehotin. Kirjoita nyt usein. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”