Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. ”Täällä kävi eilen Pihlajakankaan Antti ja se August Ruostesaaren isä puhumassa muiden itsenäistyneiden torpparien puolesta. Asia on niin, että he ovat hakanneet puita kruunun metsästä ja myyneet. Nyt on valtion puolesta nämä puut takavarikoitu ja heitä uhataan viedä linnaan. Näitä puita tuntui jokaisella olevan kymmenien tuhansien edestä. Ilmari Similällä kuului olevan kaikkein eniten, joka on metsän vahti. Salanteelle he ovat koettaneet puhua vaan hän kuului olevan hyvin jyrkkä eikä taivu puhumaankaan miltään kantilta. He siis tulivat minun välitystä pyytämään sanoilla voisiko ministeri neuvoa ja ohjata heitä, miten he tästä selviytyisivät ja kenen puoleen pitää kääntyä. Metsähallitus ei kuule ei näe meitä ja kun me luulimme, että saamme nyt pitää torpat, metsät ja kaikki omanamme ja näin kävi. Meillä meni niitty Sievin puolelle ja nyt meinattiin näillä puilla saada niittyjä. Koivuranta eduskunnassa koitti tuoda esille tätä asiaa, mutta ei me siitä selvinneet. Ja näyttää sanomalehtien palstoilla muuallakin olevan tämmöisiä tilanteita. Tämä on se jonka sain heidän puheestaan kiinni, sillä sitä oli pitkästi vaan Antti oli tulkkina. No Otso astui eilen vaan kaatoi lehmän kaksi kertaa. Etevä ei ole korkea, nuori vähän hintelä lehmä. Yritykset olivat kiihkeät vaan kun tunsi, että epäonnistuu niin painoi lehmää ja sitä painoa ei Etevä kestänyt. Kirjoitan taas heti kun näen miten toisen käy. Siivo se on ei sillä ole yhtään vihaa. Vaan jos sillä on vain tapana maata lehmän päällä, niin kyllä silloin tulee vahingoita. Toivotaan, että tämä on satunnaista. Wuorela soitti ja aikoi käydä keskiviikkona katsomassa. Hiljalleen vyörytään eteen päin. Suvi on. omasi”