Rakkaimpani! ”Ei mitään erikoista kuulu. Wuorela oli vain täällä koko illan eikä miesten puolella. On niin outoa, että hän ei ole määräävässä asemassa. Hän olisi siihen luotu. Hänestä uhkuu niin miestä. Kunpa hän pian pääsisi Mehtälään, sillä minusta tuntuu, että Härkösen ja Weikon isännöiminen on tuommoiselle miehelle kiikastavaa ja tiedän sen mistä tämä johtuu. Onhan kumminkin, että Weikko irtaantuu tästä kuin pääsee ulos kodista ja hän kehittyy hitaasti mutta varmasti. Kyllä se on siunattu asia, että Härkösen luonteinen mies on nyt työnjohtajana, sillä hän jaksaa odottaa siksi kunnes Weikko saapi sisällään mielipiteensä siihen muotoon kuin se pitäisi hänen mielestään mennä. Härkönen ei häiritse katsoo niin hartaasti ja odottaa. Usein kun me Härkösen kanssa ennätämme suunnitelman tehdä ja sitten tulee Weikko ja purkaa kaiken. Hänellä on selvänä kaikki vaan se tuntuu, että se hajoaa kuin hän rupeaa sanomaan sitä ulos. Minä vaikka olen hidas tahdon keritä jotain sanomaan ja se vain on häiriö. Ja nyt me odotamme nätisti vain aivan hiljaa. Jos näkisit Härkösen, miten hartaasti hän katsoo Weikkoa ja odottaa. Weikko arvelee ei koskaan Wuorelasta tule niin hyvää kuin Härkösestä. On taas niin kauhean kylmä viimainen suviyö ja 12 astetta kylmää. Woi kun tulis pian kesä. Jumala siunatkoon toimesi omasi”