Kirje 1926-5-29, Nivala
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Eilen sunnuntaina päätin kirjoittaa pitkästi vaan apteekin herrasväki tuli vieraaksi ja sitten Hanna siskoni. Hän kertoi nähneensä unta, että Sinä tulit kotiin ja täällä oli oikein sekava kangas ja emäntätätikin oli täällä häärimässä. Semmoista hommaa oli, jota hän ei ymmärtänyt. Ajattelin, jokohan hallitus kaatuu ja sinulla oli sekava kangas, jota täytyy selvitellä. On niin hyvä olla, kun ohjat ovat ylhäällä. Tämän tiedämme varmasti. Kaikki menee niin kuin on määrätty. Yksin hänen johtoonsa täydellisesti luottaen ei meihin ristiriidat pysty. Vaan kaikessa meidän täytyy parhaan ymmärryksemme mukaan toimia. Häneltä pyytää valaistusta.Täällä on jäykkä talvi. Ei ollenkaan suvea. Aurinko vain päivisin pehmittää keliä. Tuumasimme, että huomenna mennään Sarjanperältä noutamaan hirsiä kuudella hevosella. Miehet hakkaavat kuormat itse. Sitten tuleekin kotiin 40 puuta. Vaan kyllä tuo Muhjalan aitta on pieni ja kenties laho, että tuskinpa siitä on juuri mitään apua uuden rakennuksessa. Penssarin Ransu on vielä työkyvytön. Ei taida tulla jalkaa, ettei pidä mennä Ouluun. Lääkäri sanoi, että hän kirjoittaa tapaturmayhtiölle, että saisi väliaikaista avustusta, jos Ransu tahtoo. Waan nyt en ole kuullut onko tämä järjestynyt. Weikko oli antanut kyllä hänelle rahaa 100 mk viime viikolla. Kyllä on ikävää, kun siellä ei ole kuin se pieni tyttö, joka hoitaa kaiken. Pian olet toki kotona näkemässä meidän puuhiamme. Lieneekö täällä sekava kangas. Kaivaten omasi”