Kirje 1926-7-19, Kotona
Rakkaimpani! ”Täällä satoi pyhänäkin niin vähän väliä, vaan Korpihaka on seipäillä ja napilla. Joella niitettiin lauantaipäivä yhdellä koneella. Nytkin tänä maanantaiaamuna mennään sinne yhdellä koneella niittämään ja kaksi miestä menee sitä tietä laittamaan ja sitten napittavat kun saavat sen tien. Me yritämme hajottaa nappeja saadaksemme vähänkään nappeja ladon seinille Korpihaalla.Täällä oli meillä eilen vieraana Wuorelan nuorta väkeä, joten en saanut Weikollekaan kirjettä. Jumala suojatkoon häntä siellä. Kyllä se tuntuu hyvältä, kun viikon perästä olet kotona. Kyllä Härkönen koettaa ja hänellähän on niin hyviä työn perään katsojia. Aaku meni jo poissa. He Iisakin kanssa olivat aitassa eivätkä ruvenneet laittamaan sikalaa. Seppä meni pois ja tahtoi 100 mk ja aikoi varmasti tulla elokuussa laittamaan sitä puimakonetta kuntoon. Kunpa ei nyt sataisi. Ei meillä nytkään ole kuin 14 miestä ja 4 naista. Saisimmehan tällä väellä jo paljon kokoon heiniä.
Karjakolta kysyin. Mitä kotona tuumattiin teidän tulevasta vuodesta. Hän sanoi, saan tehdä mitä tahdon. Rupeatteko meille? No en tiedä ja nauroi vaan samassa tuli tytöt ja se jäi. Yritän taas kysyä, kun saan tilaisuuden. Saa nähdä, jos se poika ei vaadikaan vielä häntä kotiinsa. Pilvi jo peitti auringon. Näyttää ikävältä. Korkein johtakoon työtäsi. Hän yksin kaikessa. omasi”