Kirje 1926-8-25, Junassa
Rakkaimpani! ”Nyt olen matkalla Helsinkiin. Puhetta muokkasin vielä Kuopiossa. Se näytti menevän kansaan. Isku saa siellä luultavasti hyvät arvostelut. Palkintotuomarit kiittivät minullekin sen jalkoja parhaiksi koko näyttelyssä, Urbanuksen ryhmä saa korkeimman palkinnon. Tuskin palaa Isku kotiin sillä H. koettaa sen saada Savoon. Hyvä oli, että oli nuori mies mukana, sillä se hevosjoukossa on aika reipas. Komeasti se oli astellut, kun olivat käskeneet liikuttaa. Soisin sen Savoon, sillä nivalalaiset eivät ole sen arvoa ymmärtäneet. Näin siellä myös Maikki Juntusen. Hänellä oli 4 lehmää mukana. Kyseli kovasti Nivalan oloja. Ennen muita kyseli Kerttua. Rouva Ignatius kaipasi sinua kovasti. Oli pahoillaan, ettei ollut kirjeellisesti pyytänyt sinua. Ymmärsivät sinua kovasti, kun sanoin kotona olevan heikon sairaan. Kyllä oli muuten vahinko, ettet ollut mukana. Kyllä täällä oli paljon näkemistä. M.m. oli mallikeittiö, jonka kaapit kaikkine osastoineen olivat verrattomat. Samoin käsityöt ja kasvitarhatuotteet ja karjaosasto. Ei Pohjanmaalla voi saada sellaisia ryhmiä. Ja väkeä aivan hirvittävästi, vaikka oli sadeilma.Ne kotiolot minua huolettaa tavattomasti. Katso nyt, ettei koneilla sänkätä ohria peltoon. Ohrien seipäille panoa en vastusta, jos ne täytyy Korpihaalla niittää. Ja sitten ne Mehtälän leikot. Mene sinnekin ja anna ohjeita. Myöskin minua huolettaa kotona olevien rukiinoraiden harvuus. Mene Taulun kanssa tarkastamaan onko ne tihenneet. Siemeniä meni sinne kyllin, mutta missä on vika. Ehkä nyt on noussut päälle. Mehtälässä on yksi säkki saksan salpietaria, niin voisi sen Taulu kylvää peltojen laidoille, missä on harvaa. Heinänsiemenen kylvöstä kirjoitan myöhemmin. Olemme Pieksämäellä ja lopetan sen tähden, että saisitte huomenna. Syd. terveiset Omaltanne”