Rakkaimpani! ”Tällä kertaa on Katri reippaampi. Katrissa on hyvin oikullinen kuume. Toisinaan 36,7 sitten kohta voi nousta 39,4. Yskää ei ole. Tuntuu vähän pistosta maksan kohdalla, on aivan ikävää, kun hänelle ei luvata ruokaa. Pyysin lääkäriltä, etteikö semmoista, jossa ei ole suolaa. Hän lupasi kalaa ja ranskanleipää ja maitoa eikä minkäänlaista rasvaa. Kaurasoppaa ja marjamehua hän lupasi syödä vaan niitäkin pitää rajoittaa sillä hän pelkää maksatautia tai lievää lavantautia, jota täällä kaupungissa liikkuu. Siis ei mitään varmuutta. lääkkeitä ei ole ainoastaan Amidopyrin pulveria, jota silloin otetaan, kun kuume on korkealla. Ja hän ei hikoa milloinkaan, kun kuume laskee. Katrilla on kova nälkä ja hiukan ja kun hän makaa niin kalpeana ja laihana niin on kovin sääli häntä. Ajattelin, että jos tämä kuume vaivaa kauan, niin taitaa olla vaikea tälle puolen joulun olla enää koulussa. Waikka eihän tiedä miltä Katrista itsestään tuntuu, kun kerran saa nousta ylös.Nyt on ilta kun tätä kirjoitan. Jussi aikoi viedä tämän asemalle postiin. He lukevat Kertun kanssa huomisia läksyjään. Wieno on lähettänyt Kainolle ja Kalervolle saksan kirjoitukset. Kaino niitä nyt kirjoittaa vaan Kalervolla on huomenna kova päivä, niin hän ei jouda Wienolle kirjoittamaan. Luulen, että Kertulle on hyvä, kun yhdessä saavat selvitellä vaikeita läksyjään, sillä he ovat aivan kirjan ääressä, kun vähänkään on aikaa. Täällä onkin rauhaista, sillä vieraita ei ole käynyt. Hyvää yötä. Taivaan Isä suojatkoon Sinua. Lämpöinen tervehdys omaltasi”