Kirje 1927-2-3, Nivala
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Täällä on yhä vain sairaita. Hiljan luona kävin eilen ja häntä ei tuntunut äitinsä päästävän heti tänne ja Hiljaa en saanut puhutella ollenkaan. Sen verran näin, että hän oli pystyssä. Mirjami ei kyennyt enää tänä aamuna ylös. Karjakko on yritellyt navettaan, vaan se on vielä mitätöntä. Iidaa en päästänyt lypsyllekään, sillä en saisi Sinulle kirjettä, jos yksin tepastelisin. Työnjohtajakin sanoi olevansa vähän sairas. Oli kovasti ylen antanut. Koetin häntä taivuttaa, ettei nyt mentäisi Pakolaan, vaan hän ei taipunut. Illalla tulivat kotiin 1/2 7 ja hevosetkin näyttivät niin väsyneiltä. Vein niille raukoille leipää. Vaan työnjohtajan päämäärä on, että halot pitää tällä viikolla saada kotiin, kun on niin hyvä keli, vaikka lyötteinen tie. Koetin hommata puintia, kun on näin suoja ilma, mutta hän selitti vain, että ensi viikolla on vielä suoja ilma ja silloin puidaan niin työt menevät järjestyksessä. Manna ja Kinnunen vetivät virtsaa, vaan se on keppasta, sillä toinen on sairas ja toinen muuten kepeä. Pumppu, jonka Iisakki korjasi on hyvässä kunnossa.En muuta taaskaan muista. Kerro Wienolle terveisiä, sillä nyt on vähän kiirettä, etten jouda kirjoittamaan vielä hänelle. Taivaan Isä teitä kaikki suojatkoon. omasi”