Rakkaimpani! ”Kyllä tämä matka on semmoista menoa, että tahtovat vanhimmat miehet aivan uupua. Björkenheim lepäsi Warsovassa yhden päivän ja Alkion silmät menivät eilen syödessä monta kertaa kiinni, kun oli puolalaisia molemmin puolin, ettei voinut puhua. Minä jaksoin hyvin, vaikka sain Karamskin matkalla yskän. Se oli liian kova matka. Kyllä nähtävyydet ovat suurenmoisia. Eilen kirjoitin kortin suolakaivoksesta ja panin sen siellä postiin. Wavelin linna on historian merkillisimpiä. Täällä ovat kaikki Puolan kuninkaat useiden vuosisatojen ajoilta hoidettuna. Näimme kaikkien kirstut hautakammioissa. Samoin hallitsijain kruunut, miekat, kruunausmanttelit ym. kalleudet. Lähdemme tänään ylängölle, joka 400 m meren pinnan yläpuolella. Sinne näkyy Karpatien lumiset kukkulat, jos ilma pysyy kirkkaana. Kyllä on ollut sadetakki tarpeen pitkien automatkojen vuoksi. Se oli siunattu asia, että tuli mukaan. Kiusallisinta on se, että minusta tehdään retken johtaja. Kaikkialla entisen toimen tähden sanotaan ”exellens” (teidän ylhäisyytenne). Puolan presidentti puhutteli minua myös kauan, samoin 4 ministeriä. Kuuluvat päättäneen antaa vielä suurristin. Se on ikävä juttu. He pitävät minua suurena valtiomiehenä, enkä sille mitään mahda. Kun koetin torjua niin paheni asia ja ulkoministeri Zalanski vaan sanoi; vaatimattomuus kaunistaa. Näin ollen vaikenen ja olevinani joku. Tähän on oma retkikuntani myös osaksi syynä, sillä he tahtovat työntää minua aina edellä. En tiedä, mitä Alkio ajattelee, vaan kyllä hän näkee sen olevan muiden tahdon. Hirvensalolle ja muille lasken leikkiä Nivalan ”exllensistä”. Nyt lähdemme Saksaan. Sydämelliset terveiset Omaltanne”