Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Olen puhunut nyt tyttöjen kanssa heidän tulostaan sinne, vaan ei siitä tullut selvää Kertun puolesta, kun hän pelkää nyt lukemista, toivoi vain ruumiillista työtä. Illalla he lupasivat minut siellä käymään, sillä eihän milloinkaan ole niin hyvää pääsyä kuin nyt. Mutta minua aina kiusaa se iso rahan meno, sillä minullahan ei kesätakkia ja en muutenkaan ole ajatellut enkä valmistanut ajatuksissanikaan siellä käyntiä. Mutta tulen tietysti, jos vain sinusta tuntuu, että viitsit uhrata niin paljon rahaa tähteni. Wieno lukee ahkerasti herännäisyyden historiaa eikä se yhtään häntä rasita. Pojat toimivat reippaasti. Nyt tänään ruvetaan ???” —