Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Nyt olette alkaneet eduskuntatyön. Jumala suokoon onnea. Hän johtakoon teidän ajatuksianne, että työtänne olisi aina kohdistettu yhteen pisteeseen Suomen kansan onni. Työsi lisääntyy. Kunpa pysyisit terveenä ja jaksaisit toimia mikä tehtäväsi lieneekin. Sitä toivon sydämestäni ja pyydän apua yksin Häneltä, joka on kohtaloitten määrääjä.Kerttu lähti eilen reippaana. Miten onnistuu, sillä tänään on matematiikka ja keskiviikkona ruotsi. Tämäkin on taas semmoista jännitystä. Vaan mitäpä auttaa jännitys, sillä ohjat ovat ylhäällä itse kunkin kohtaloista määrättäissä. On niin turvallista, näin on parhain. –
Nyt on meillä kaikki palvelijat. Saa nähdä miten olemme onnistuneet. Ensi vuosi sen näyttää, vaan toivon, että he ovat parhaita mitä nykyään saa. En ole käynyt puhumassa Mehtälässä Lyylille ja varottamassa häntä. Nyt on taas niin ikävä esimerkki nuorille, kun Leena ja Jalmari elivät Kivimäellä niin että Leenan on Helsingistä täytynyt tulla Sieviin Jalmarin kotimökille. Ja siinä on tullut vakava keskustelu, sillä Jalmari ei ole tahtonut taipua ottamaan Leenaa, vaan nyt he kumminkin ovat kihloissa ja kiire tuntui olevan. Näinkin menee kun sattuu ja aina pelkään meidän palvelijoita. Eemelille puhuin paljon, sillä hänkin on kuulemma puuhannut tyttöjen luo yöksi. –
Pistän lasten kirjeet isälle, sillä ei Kaino vieläkään voinut kirjoittaa isälle. Tyyne yhtenä iltana tuli Ojalaan miesten pyörällä ja kun oli pimeä niin yksi mies ajoikin päälle ja Tyynellä meni oikeasta kädestä kolmen sormen luut poikki. Lääkäri sen listoitti ja laitoimme sen Mehtälään paimeneen ja siellä hän kuului irroittaneen listat ja nyt on se kuulemma hyvin tuskalla ja ajettunut. Sekin raukka.
En kirjoita nyt töistä, kun Weikko kirjoitti. Wuolle oli jo mennyt kotiin ennen kuin kirjeesi tuli. Siellä menivät nyt riiheen, että saadaan heinänsiemenet sisään ja toiset haravoivat kaurapeltoja. Marttikin tuli ja nyt ruvetaan taas puimaan. Lämpöinen tervehdys meiltä”