Kirje 1927-10-25, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Onpa ikävä, kun Weikko ei ole onnistunut saamaan renkejä. Kyllä niitä on pian kulkeilla, mutta ei niistä kulkijoista tahdo olla- Asia on otettava tyynesti, ettei näy ulos päin, mutta sittenkin puuhailtava hiljaisuudessa. Käske Weikon soittaa Salanteen Toivolle ja tiedustella. Eikö Weikolla ole tiedossa sotapalveluksesta palaavia. Myllyä pitäisi käyttää öisinkin ja jos nakkaa lunta niin elonajoon Joelta ja sen jälkeen Mehtälästä. Turnipsikasojen peittäminen on myös toimitettava. Mehtälästä lienette ottanut kylmistä navetoista karjan kotiin. Wuolletta voitte pyytää Heikkilään kunnes väki vakiintuu. Tämän kirjeen sisällä on Weikolle ohjeita. Lahti teidän täytyisi välttämättä toimittaa tällä viikolla. Kalervo on varmasti innostunut puhdistushakkuuseen Mehtälästä. Ja varmasti on mukava sellaisen toverin kanssa niitä tehdä. Ikävintä Heikkilän töihin nähden on Korpihaan ojaamattomuus. Mutta sille ei enää mitään voine. Ehkä kumminkin sen alimmaisen veto-ojan voisi kaivaa, jos ilmat lauhtuvat. . Kyllä on hauska, kun Mehtälässä on kaikki työt hyvällä mallilla. Pyysin Wuolletta ensi kesäksi, sillä hän on meille sopiva mies. Koeta nyt saada kuten kirjoitin Säästöpankista rahoja. En ehdi nyt enempää. Syd. terveiset Isältä”