Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Jäitä ruvettiin itse ottamaan ja se meni joutuin. Keskiviikkona puolelta päivin menivät miehet Kalervo neljäntenä ja se täällä oleva lankkusaha mukana. Ottivat 16 jäätä ja torstaina ottivat vielä 14 ja luulemme niiden riittävän, sillä Mehtälään ei tarvitse kuin neljä, sillä viime kesänäkin oli niin paljon jäänyt kuin niitä ei tarvita muualle kuin kerman jäähdytykseen, sillä maidot pidetään kaivossa. Kalervo kävi hakemassa tervapahvin meijerin seinään. Eilen jo ajettiin sahanmuhia melkoisen paljon ja tänään perjantaina pannaan jäät sisään, jos keretään. Teuvo on ollut hyvä sahaamaan jäätä ja se meidän saha oli ollut mainio siihen.Kalervo kävi lääkärissä. Oli sanonut olevan revähtymän rintalastan alla eikä saisi mitään raskasta nostella. Ruokajärjestys pitää olla tarkka. Lääkäri antoi lääkkeen, vaan kun oli yhden ottanut niin oli antanut ylen. Hän on niin kumman väsynyt. Aamuisin kun hän tulee tänne, nukkuu hän kohta istualleen. Koetamme hoitaa niin kuin osaamme.
Mitä siihen talliin tulee, niin aina minua pelottaa suuret rahanmenot. Kalervo laski kuinka paljon pitäisi kaataa meidän metsästä ennen kuin semmoinen rakennus saataisiin. Meitä käytiin kutsumassa Matti Ojalle nimipäiville. Mustakalliokin tulee sinne.
Wieno ei voinut isälle toista kirjettä kirjoittaa, niin paljon voimia se häneltä oli kysynyt. En usko, että hän naimisiin joutuu, vaikka aikoo, sillä hän on niin epäröivä ja sen ymmärrämme äitinä ja isänä. Siis hänelle myöntymisemme on välttämätön, että hän paremmin jaksaa itse harkita, kuin vain hänestä itsestään on kysymys. Lämpöinen tervehdys omaltasi”