Rakkaimpani! ”Kesäkuun 6 päivän onnittelut kullalleni! Kiitos kirjeestäsi. Olipa ne ”kuurauutiset tuomenkukkien ohella” vähän ikäviä viestejä. Saa nähdä, miten nytkin käy. Surkeaa olisi, jos maamies saisi niukan ja mustan leivän palkakseen. Mutta toivokaamme parasta.Lehtiselle saat soittaa, että pidän puheen iltamassa. Pitäkää puolenne, etteivät työnnä teille ylivoimaisia tehtäviä. Luonnollisesti täytyy tyttöjen olla apuna järjestelyissä, mutta Lehtinen ja Niemelän Heikki ym. heidän kaltaisensa pitäisi saada ymmärtämään, ettei meille voi vieraita majoittaa, kun on kesä ja kurssilaiset sekä sijoittamatta tulee useita. Minun täytyy myöntää, että on vaikea olla ottamatta Ahmavaaraa ja Säisää meille, jos he tulevat. Säisää tavallaan kutsuin meille keväällä, vaikka toisin toisen tilaisuuteen. Tietysti Pehkonen ei tuo rouvaansa, joten hänen kanssaan voi panna toisen näistä. Koettakaapa ajatella tätä mahdolliseksi. Wieno ja Kerttu voivat mennä Muhjalan vinttiin niiksi pariksi päiväksi. Näin saamme meille mahtumaan. Säisä on nuorenpuoleinen agronomi maanviljelijä Tyrnävältä. Hänen uskon tulevan, vaan tuskin Ahmavaara viitsii lähteä liikkeelle. Tehkää siis näistä sopimus. Sihteerit, konsulentit ja muut johtokunnan jäsenet saavat sijoittaa muualle. Siis: Pehkonen, Ahmavaara ja Säisä täytyy ottaa meille. Ojauksesta kirjoitin Weikolle. Puuro homehtui ja maito piimi, kun en muistanut evästänne. Munan söin illalla. Sydämelliset terveiset Isältä”