Kirje 1929-10-10, Kotona
Rakkaimpani! ”Kirkkoherra kävi täällä ja lähtee tänä torstaiaamuna sinne tulemaan. Eilen saatiin Korpihaan kaurat puiduksi ja koneet kotiin ja katon alle. Koko yön on satanut ja vielä aamullakin 5 aikaan tuli vettä virtanaan. Nyt on lämmin ja 9 astetta eikä sada vaan ilma on harmaa. Nyt mentiin 3 miestä heinänsiemenriiheen Mehtälän miehistä kaksi sinne riiheen ja täällä lastataan heiniä vaunuun ja nyt kun ei sada niin turnesmaalle. Kyllä maa on niin lionnut, ettei taida pystyä auraamaankaan. Nyt kun saadaan kuivaussuoja tyhjäksi niin puidaan myllyllä olevat kaurat, sillä se myllyn kartano on niin täysi, ettei tahdo mahtua hevoset siihen.Räätiparia ei saatu vielä kuntoon ja tänään hänen pitää mennä Vilkunalle hautajaisiin. Kenties minäkin menen haudalle. Kyllä Iisakki on iloinen myllystä, vaan seppä sanoi, ettei Iisakilla ole oikein myllärin korvaa ja siten rasittaa kiviä, kun ei osaa erottaa äänestä milloin tarpeeksi varistaa. Pyysin, että seppä neuvoisi häntä äänestä kuuntelemaan, milloin se paraiten varistaa.
Nyt rupesikin satamaan ja ilma pimenee. Katrin laulukirjaa emme löytäneet mistään. Kertun kanssa haimme vintistä vaan tuloksetta. Jo rupesi satamaan kovasti. Seppä menee jo jalan V. Pistämme hiukan voita kirkkoherran mukaan. Ei harjoittelijat sanoneet milloin heiltä loppuu harjoitteluaika. Kerro terveiset tytöille ja kukatkin kotikartanolta sen kertovat äiti”