Kirje 1929-11-15, Kotona
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Tilaa isä heti leseitä, sillä mikään ei riitä sioille. Kun tänään menin sikalaan niin muutamat söivät karsinaansa. Tuntuu, että nyt on hullusti asiat. Kahdelta tytöltä menee melkein sikalassa aika ja ruokaa päivässä 12 saavia. Ohrat Mehtälästä piti panna siemeneksi ja rukiita ei tullut paljon. Tiitus yksin syö saavin ruokaa eikä tahdo täyttyä. Oli tämäkin tilanne nähtävä. Nyt täytyy tilata ruokaa lisää, kun kerran on sikoja jäänyt niin paljon. En saa rauhaa yölläkään, sillä entisiä viljavarastoja ei ollut ja nyt pitäisi antaa ruokaa. Tiituksen teurastamme lauantaina. Mainio lupasi siitä 700 mk ja me emme saattaneet myydä kun se on niin suuri ja täyttynyt melkoisesti, vaan Mainio vetosi siihen, että se on vankka karju, onhan se ollut leikattuna 3 kk. Perunoita ja ohran kahuja? keitettiin, vaan kun on paljon, niin ei riitä vähä mihinkään. Maissia tilasimme 500 kg osuuskaupan kautta vaan Juhola olikin tilannut meidän nimiin ja niitähän emme ole vielä saaneet. Emme pyydä Sinua maksamaan tätä leselastia, vaan tilaamaan niin tulisimme niin kuin yhteistoimintaan. Hintojakaan emme tiedä.Sianporsaita on myymättä tällä kertaa 26. Ne vanhat emakot lihotamme nyt pois, kun nuorista tuli noin hyviä. Veikko moittii kaurajauhojen menoa, vaan lehminavetassa menee 60 kg 100 päiselle karjalle, niin ei voi siitä vähentää.
Näillä myrskyillä kaatui meidän puhelin pylväs. Lanka katkesi eikä ole vielä korjattu, niin älä isä soita sunnuntaina. Yhä on lämmin ja satelee. Tänään saavat kuokituksi Kivisaaren haan ja on siellä karhittu joka päivä, kun vaan ei ole kovasti satanut. Tulen heti kun saan vapaalipun. Kaivaten omasi”