Rakkaat siellä! ”Täällä yhä sataa. Orvokit kukkivat ja sanoivat olevan palmuja pensaissa. Ruusupensaisiin ilmestyi pieniä lehtiä. Mitä tästä kaikesta tulee. Me vain vellomme rapakon seassa.Tuo heinien saanti on jo melkoisen vaikeaa. Yksi nuori emakko varsatallilla antoi 11 porsasta vaan sehän ei ole enää uutinen. Emä on hyvä ei tarvitse vahata. Ei vieläkään ole etana poikinut. Meidän Saimi on loukannut selkänsä niin navetassa, ettei pääse mihinkään. Tänä aamuna, kun Pentti tulee Oikarisen tilalle, niin noudamme hänet asemalta tutkimaan, pitääkö viedä sairaalaan. Se taitaa nyt olla todellista sairautta.
Eikös ole somas, kun Saikkosen täytyi hukkumalla kuolla. Veikko käväsi tuossa juuri ja kertoi, että laulukuoro ostaisi Hirvoselle kristallimaljakon hänen täyttäissä 60 vuotta ja oli pyydetty Kertun tuomaan sen. Se saisi vetää 1 litrasta eteenpäin. Se saisi maksaa 150 mk tai vähän enempikin. He opettelevat laulujakin lukkarin johdolla ja lauletaan Hirvosella silloin.
Sikoja emme ole saaneet myydyksi vaikka ne ovat aika lihavia. Ei kukaan uskalla ostaa, kun on näin lämmin. Ei Suhonen noutanut porsaita. Nyt on meillä vanhempia porsaita 9 ja kuuden emän alla sikalassa ja kolme lehminavetassa. Myimme sairaalaan sen oman porsaan 250 mk. Karjakko on oikein reipas. Eilen hänen päänsä oli kipeä, joten hän meni aikaiseen maata ja me Liisan kansa suoritimme iltatarkastuksen. Unelman vasikka on niin kasvanut ja tullut viisaan näköiseksi. Kyllähän navetta Kerttua kaipaa vaan ennen kaikkea terveys on hoidettava. Nyt tuulee kovasti ja tuhruu vettä vaikka entistä on tulvanaan joka paikassa. Ei ole muuta paperiakaan enää, kun olen niin paljon kirjoittanut. Korkein antakoon isälle voimaa ja älyä tehdä oikein tämän kansan hyväksi. Täällä on masentunut mieli, kun köyhyys ahdistaa. äiti”