Kirje 1929-12-18, Kotona
Rakkaimpani! ”Nyt on vähän kylmännyt ja luntakin on hiukan, vaan siitä huolimatta on keli huono, sillä rapakkoa on niin paljon, ettei se pienillä pakkasilla jäädy. Keli on raskas kärrylläkin nyt, kun rapakko on kohmettunut. Eilen käväsin Alamaalla, Paavo sanoi myyneensä heinää Kempeleeseen a`55 p/kg Kempeleen asemalle paaleissa. Ei ole hinta korkea vaan pakko on myydä. Voi kun nyt tulisi jo talvi se tuntuisi hyvältä. Täällä on kirkkaat kuutamot, niin hyvä haaveilla ja katsella ulos huurteisia puita, jotka ovat kuin hopeoidut. Olisi niin mukava, kun olisi kuutamo vielä, kun tulet kotiin käväsemään, niin näkisit, miten meillä on rauhallisen kaunista ja saisit levähdyttää aivojasi siitä hirvittävästä melskeestä.Kaino on niin reipas ja iloinen ja puuhailee huoneiden siistimisessä. Kerttu on mittalypsyllä. Veikko on hiukan väsyneen näköinen vaan luulen sen olevan sielullisia ristiriitoja. Taas täyttyivät navettain kellarit ja täytyy niitä tyhjentää. Miehet ovat olleet ojalla ja turpeiden kiskomisessa. Veikko pani Teuvolle menemään 800 mk, kun hän pyysi säästöön. Veikko näki Sampan ja oli aikonut mennä Oksavalle. Iisakilta kysyin onko Samppa kommunisti sitä puolta se kumminkin on. Työväen talolla hän on, joten ei ole kommunisti, ei ole kommunisti enää, sillä sieltäkin ajettiin kommunistit pois ja tekivätkin itselleen oman pesän. Tässä jaossa on Samppa jäänyt tälle paremmalle puolelle siis syytökseni on väärä tällä kertaa.
Tytöt sanoivat, että isällä on liian paljon työtä. Sen tunnen ja toivon, että Korkein ihmisen kaitsija suojelisi ja varjelisi. Lämpöinen tervehdys omaltasi. Odotamme torstai-iltana jouluvierasta.”