Kirje 1931-12-14, Helsinki
”Rakkaat kotolaiset! ”Nivalan kirkolla on arvattavasti ollut jännittävä päivä. Suvannon Heikille on myönnetty täältä laina, joten huutokauppa lykkääntyy, mutta ei selviinny, sillä Pohjola-Pankki ei luvannut ottaa obligationia, kun kysyin Heikin puolesta. Se on ikävä juttu, Luulen kumminkin, että sen täytyy myöhemmin ottaa. Mutta älkää mitenkään sotkeutuko siihen juttuun, sillä sotkuitta ei se mene, kun Heikki ei saa rahaa vaan obligationia. Mitä Greetan osuuteen tulee niin se lienee mennyt. Pohjolan Pankin johtajan kirjeestä sain sen käsityksen, että hän luuli toisten takaajain sitä huutavan. En ymmärrä kuka heistä siihen pystyy. Ehkä Kustaa Wilkuna luulee sen voivan tehdä. Lieneekö hän siellä Nivalassa. Keskustelin kerran hänen kanssa, jolloin hän puhui niin kuin koko asia riippuisi hänestä. Kyllä aika on kova. Jos kumminkin olette joutuneet ottamaan Greetan osan niin luulen meidän voivan sen hoitaa. Kun jatkuva keskustelu tällä hetkellä on hyödytön, niin en tätä jatka.Odotin kirjettä, että olisin kuullut minkälainen ”Musti” siellä nyt on. Olihan se outo uutinen, että hevoset lisääntyivät, kun vähennyksestä on ollut kysymys. Mutta on se ennenkin noin käynyt, mutta otan sen levollisesti tietoisena, että kauppa on tällaisessa tapauksessa hyvä ja laadulleen meille sopiva. Kalervolle lähetin tänään tarve- ja matkarahat. Hän pääsee vasta 21 päivä. Oli sanonut olevan vielä 5 tenttiä. Tytöt lähtevät huomenna. En pääse heitä saattamaan. Aikomukseni on istuttaa tänään 1-2 yöllä. En nyt mitään erikoista tiedä. Soitan illalla, että kuulen mitä odotatte huomiselta päivältä. Sydämelliset terveiset teille Kaikille Isältä”