Kirje 1933-5-5, Helsinki
Rakkaimpani! ”Minulla on ollut niin äärettömän kiire, etten ole joutanut pankissakaan käymään kolmeen päivään. Sain tänään eduskunnasta puhemiehen palkkion ja lähetän teille huomenna enempi rahaa. Tänään viime hetkellä sain 1000 mk postiin. Tämän panen edusmiesten taskuun, kun en joutanut postittamaan. Ei sepän perhe tule sallaisilla 50 avuilla toimeen. Kun lähetin teille 2000 mk niin teillä on ollut mahdollisuus tällaisella hetkellä hoitaa tämä asia toisin. Tietysti verokin on maksettava, vaan kun kerran lupasin lähettää, niin ei asioita ole niin hoidettava, että tärkeimmät jäävät hoitamatta. Luulen sepän saavan hautausapua noin 1500 mk, mutta varmaahan ei se vielä ole. Mutta kaikessa tapauksessa täytyy nyt auttaa, että saavat hautaan. Jos seppä olisi matkalla omalla hevosellaan, niin ei saisi mitään, mutta uskon nyt saavan hautausavun ja emäntänsä elinkoron. Kun oli meidän kärryssä ja työhön menossa. Olen tästä jo neuvotellut Aura yhtiön kanssa. Hautausavusta lyhennetään sitten kaikki mitä on annettu. Antakaa nyt, mitä välttämättömänä pitävät ei kumminkaan 200 mk enempää, kun ei ole vielä varmuutta täältä saannista, mutta autettava on minun tiliin vaikka ei saataisikaan. Tänään on lopettajaiset.Sunnuntaina saapuu sinne Suomenmaa, jossa on puheemme. Olen istunut yöt ja päivät eduskunnassa, mutta nyt helppaa. Lähden viemään kirjettä edusmiesten taskuun, sillä Kaino ei ollut aikanaan saanut kirjeitään postiin. Enempää en ehdi. Kirjoitin Weikollekin muutama päivä sitten, vaan ei ole kuulunut mitään, vaikka tiedustelin yhtä ja toista. Mutta voihan olla, että pankkiin on tullut, jossa en ole käynyt. Huomenna jatkan. Syd. Terveiset teille Kyöstiltäsi”